Koronakriisin seurauksena käyttöönotetut yritystuet kohdistuivat valtaosin matalan tuottavuuden yrityksiin, mikä hidastaa tulevaa tuottavuuskehitystä ja Suomen talouskasvua. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan myös ennen pandemiaa tappiolla olleet yritykset saivat paljon tukia, mikä hidastaa pääoman ja työvoiman luonnollista siirtymistä tuottavampiin yrityksiin. Koronatuet nostivat vain hyvin harvan yrityksen voitolliseksi.

Koronapandemia aiheutti negatiivisen shokin myös taloudelliseen toimintaan. Joidenkin ammattien harjoittaminen osoittautui käytännössä jopa mahdottomaksi kuluttajien vältellessä kontakteja ja viranomaisten rajoittaessa toimintaa. Yrityksille tarjotuilla koronatuilla pyrittiin estämään tuotannollisen pääoman tuhoutuminen, yritysten konkurssiaalto sekä laajamittainen työttömyys.

Etla-tutkimuksesta Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa – Väliraportti: Kirjallisuuden tuloksia ja tukien kohdentuminen suomalaisille yrityksille (Etla Raportti 145) käy ilmi, että koronatuet kohdistuivat useimmiten (noin 70 %) yrityksiin, jotka olisivat olleet voitollisia ilman tukeakin. Voitolliseksi tuet tekivät vain harvan yrityksen (noin 1 % yrityksistä).

Voitollisuuteen liittyvät tulokset ovat hyvin kiinnostavia, koska ne liittyvät vahvasti konkurssiriskiin, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Huomionarvoista on myös, että tuet kohdentuivat systemaattisesti useammin vähemmän tuottaviin yrityksiin sekä sellaisille yrityksille, jotka eivät vaikuta normaaliaikanakaan elinkelpoisilta. Tuottamattoman toiminnan keinotekoinen säilyttäminen puolestaan vaikuttaa haitallisesti tulevaan tuottavuuskehitykseen.

– Huolestuttavaa on, että tuet kohdistuivat muita useammin mediaanituottavuuden alapuolella oleviin yrityksiin. Tämä vaikuttaa tulevaan tuottavuuteen negatiivisesti, koska työvoima ja pääoma jäävät herkemmin matalamman tuottavuuden yrityksiin sen sijaan, että ne siirtyisivät tuottavampaan toimintaan. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että tuet toki pyrkivät valtaosin säilyttämään toimintaa. Tukien kohdentumiseen liittyvät tulokset ovatkin vain osa tukien vaikutusten arviointia, jota hankkeen tulevat kausaalivaikutusarviot tulevat täydentämään. Tuottavuuskehityksen ja tulevan talouskasvun näkökulmasta havaitut tukien kohdentumiset ovat kuitenkin valitettavia, toteaa Ropponen tiedotteessa.

Kansainvälisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella yritystuet ovat onnistuneet lisäämään työllisyyttä ja pienentämään yritystoiminnan sulkemisen todennäköisyyttä. Tukien vaikutukset ovat kuitenkin olleet usein suuremmat pienille yrityksille kuin suurille yrityksille.

– Myös koronapandemian alussa myönnetyt tuet ovat olleet vaikuttavampia kuin myöhemmin myönnetyt, mikä laittaa pohtimaan sitä, olisiko tukien myöntäminen pitänyt lopettaa jo aiemmin, sanoo Ropponen.

Tutkimus on osa työ- ja elinkeinoministeriön laajaa koronatukien arviointisarjaa vuosina 2020–24. Kyseessä on väliraportti sarjan viimeisestä osasta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa rahoitusinstrumenttien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Väliraportti on ensimmäinen osa hankkeesta Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa (KORSU) ja se tarkastelee koronapandemian seurauksena yrityksille suunnattujen tukien vaikutuksia taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella sekä Suomessa käyttöönotettujen yritystukien kohdentumista yrityksille. Väliraportti ei sisällä vaikuttavuusarvioita, jotka julkaistaan hankkeen loppuraportissa yhdessä suositusten kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)