OP Ryhmän ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvuennusteen kuluvalle vuodelle pysyvän ennallaan nollassa prosentissa. Suhdanne-ennuste povaa arvioitua voimakkaampaa talouden käännettä parempaan kuluvan vuoden aikana.

Samalla ensi vuoden bruttokansantuotteen kasvuennuste nousee 1,4 prosenttiin 1,2 prosentista. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku piristävät myös maailmantaloutta loppuvuonna.

OP:n ekonomistit arvioivat suhdanne-ennusteessaan talouden näkymien hieman kirkastuneen viime syksystä. Suomen talouden kasvuennusteen odotetaan pysyvän 0,0 prosentissa, mutta ennusteeseen yltäminen edellyttää hieman aiemmin arvioitua voimakkaampaa talouden käännettä.

– Suomen talous ei suinkaan ole vielä kuivilla, mutta edellytykset käänteelle parempaan ovat muodostumassa. Kaikkien talouteen kielteisesti vaikuttaneiden syiden jälkeen saamme olla hyvin tyytyväisiä, jos pääsemme näin lievällä taantumalla, eikä riskejä realisoidu, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Suomen talous painui viime vuonna ennakoidusti maltilliseen taantumaan. Toistaiseksi merkkejä pikaisesta elpymisestä ei juuri ole. Suhdannetilanne ei silti vaikuta enää huonontuneen, ja näkymät ovat hidastuneen inflaation ja laskuun kääntyneiden korkojen seurauksena hieman kohentuneet syksystä.

– Taantumasta huolimatta Suomen suhdannekehitystä voi kuvailla pehmeäksi laskuksi. Monien Suomen talouteen kielteisesti vaikuttaneiden tekijöiden olisi voinut odottaa painavan talouden syvempäänkin laskuun.

Suomen tavaraviennin määrä kehittyi viime vuonna verrattain vakaasti, vaikka maailmankaupan kehitys oli heikkoa. Palveluviennin kehitys oli yllättävän verkkaista. Lähiajan näkymät ovat vaisut, mutta näkymät kirkastuvat vähitellen vuoden loppua kohti. Viime vuonna yksityinen kulutus väheni hieman ja säästämisaste nousi. Reaalitulojen nousu kääntää yksityisen kulutuksen tänä vuonna kasvuun, joka vahvistuu vuonna 2025.

Investoinnit olivat kysynnän heikoin lenkki viime vuonna. Investoinnit vähenevät myös tänä vuonna, mutta kääntyvät vuoden aikana parempaan suuntaan. Pisimpään käänne ottaa asuinrakennusinvestoinneissa.

Inflaatio hidastui merkittävästi jo viime vuoden lopulla ja jää parin prosentin tuntumaan lähivuosina. Työmarkkinat alkoivat heikentyä viime vuoden aikana odotetusti, ja tämän vuoden alkupuolella työmarkkinoiden suunta on edelleen kohti heikompaa. Vuoden jälkipuoliskolla kehitys alkaa kuitenkin vakautua. Ensi vuonna työllisyys hieman kohenee eikä työttömyysaste enää nouse.

Talouden rahoitustasapaino koheni vaihtotaseella mitattuna viime vuonna. Edellisenä vuonna tuonti oli poikkeuksellisen voimakasta, ja viime vuonna näitä varastoja purettiin. Samalla kotitalouksien säästäminen lisääntyi. Julkisen sektorin tasapaino heikkeni merkittävästi, ja säilyy heikkona.

– Suomen talouden suurimmat haasteet eivät ole suhdanneluontoisia vaan rakenteellisia. Näistä selkein ja helpoimmin korjattavissa on julkisen sektorin suuri rakenteellinen vaje, joka syrjäyttää korkeamman tuottavuuden toimeliaisuutta yksityisellä sektorilla, arvioi Heiskanen.

Maailmantalous kasvoi viime vuonna noin kolme prosenttia. Kasvu oli viime vuoden alussa odotettua vahvempaa, mutta loppuvuonna talouden vauhti vaimeni. Myös tänä vuonna maailmantalouden kasvun odotetaan jäävän keskivertoa vaisummaksi. Talous alkaa kuitenkin piristyä loppuvuonna, kun inflaatio hidastuu ja korot laskevat.

Euroalueen talouskasvu jäi viime vuonna vaisuksi, ja talous painui loppuvuonna taantumaan. Kehitys jatkuu yhä heikkona, mutta näkymät kohenevat vuoden loppua kohti mentäessä, kun inflaatio hidastuu ja korot alkavat laskea myös euroalueella.

Inflaatio on hidastunut kehittyneissä maissa laajalti lähelle yleisesti tavoiteltua kahden prosentin vauhtia. Työmarkkinat ovat kuitenkin vahvat, ja palkkojen nousu monissa maissa nopeampaa kuin kahden prosentin tavoite edellyttää, mikä pitää yllä riskejä. Inflaatio-odotukset ovat palautuneet noin kahden prosentin tasolle, mikä on myönteistä pidemmän ajan näkymille.

Keskuspankit eivät voi vielä huokaista helpotuksesta. Inflaation asettuessa parin prosentin tuntumaan niin Euroopan kuin Yhdysvaltain keskuspankit voivat alkaa keventää politiikkaansa vuoden kuluessa. Talouksien piristyessä, ja kehittyessä kohtalaisesti keskuspankeilla ei kuitenkaan ole syytä nopeaan korkojen laskuun.

– Palkkojen liian nopea nousuvauhti estää keskuspankkien nopeat koronlaskut. Rahapolitiikka on kuitenkin edelleen suhteellisen kireää, mikä hidastaa talouskasvua ja palkkapaineita. Ennemmin tai myöhemmin kuluvan vuoden aikana keskuspankit laskevat korkojaan, toteaa johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Suotuisan perusennusteen riskit ovat tavanomaista suuremmat. Talouden piristyessä tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat vahvat, inflaatioriskit ovat ilmeisiä. Toisaalta monet indikaattorit puoltavat yhä monen kehittyvän talouden ajautuvan taantumaan tai pysyvän siellä.

Selkeitä merkkejä paremmasta ei sen sijaan ole. Suomen talouden riskit liittyvät suurimmaksi osaksi vientimarkkinoiden kehitykseen. Kotimaassa rakentamisen heikko tilanne, ja konkurssien korkeahko taso lisäävät riskejä työmarkkinoiden osalta. Myös työmarkkinoiden kiristynyt tilanne lakkoineen voi ainakin lähiaikoina painaa kehitystä.

– Taloushistoria ei juuri tunne pehmeitä laskuja. Mikäli kielteisiä riskejä ei realisoidu, ja globaali suhdanne painuu ennakoidusti pehmeään laskuun, olemme epätavanomaisessa tilanteessa. Tyypillisesti talous vaipuu korkeasuhdanteesta suhteellisen lyhyeen taantumaan, jota seuraa pitkä nousukausi. Olisi rohkeaa ajatella, että pehmeän laskun jälkeen nähtäisiin pitkä keskivertokasvua vahvempi nousukausi, Heiskanen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)