Kaukolämpö edelleen suosituin lämmitysmuoto

Kaukolämpö sähköistyy, päästöt vähenevät ja polttamalla tuotetun energian osuus on alkanut laskea, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista kaukolämmön vuositilastoista. Lämmityssektori tasapainottaa myös sähkömarkkinoita. Kaukolämmön osuus kiinteistöjen lämmityksestä on edelleen korkealla.

Kaukolämpö on edelleen suosituin lämmitysmuoto, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista vuositilastoista. Sen osuus on 45 prosenttia asuin- ja palvelurakennuksissa. Pientalovaltaisilla alueilla kaukolämpöä ei usein ole saatavilla. Uusilla rakennettavilla kerrostaloalueilla kaukolämmön suosio on jopa hieman kasvanut edellisvuodesta muutaman vuoden laskun päätteeksi.

Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet edelleen. Viime vuonna laskua oli jopa 24 prosenttia. Päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden vähentyneestä käytöstä, lisäksi fossiilisen jakeen sisällä kivihiiltä korvattiin vähemmän päästöjä tuottavalla maakaasulla. Kivihiilen osuus oli enää kahdeksan prosenttia, parin vuoden sisällä se putoaa lähelle nollaa. Myös turpeen käyttö väheni prosenttiyksiköllä. Viime vuonna enää yhdeksän prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin turpeella. Bioenergian käyttö lisääntyi jonkin verran, myös hukkalämpöjä hyödynnettiin entistä enemmän, ja sähkö tuli uutena energialähteenä mukaan kaukolämmitykseen.

Muutos on ollut suurta ja määrätietoista jo pidemmän ajan. Vuonna 2010 kivihiilellä tuotettiin 20 prosenttia kaukolämmöstä, maakaasulla 30 prosenttia ja turpeella 19 prosenttia.

– Kaukolämmön suosio perustuu sen kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavuuteen. Kaukolämpö on palvelu, jossa myyjä vastaa lämmön toimituksesta. Asiakkaat ovat olleet takavuosina huolissaan kaukolämmön tuotannon ilmastopäästöistä, mutta tilanne on oleellisesti muuttunut ja pian kaukolämpö on ilmastoneutraalia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Nyt on ilmastosyistä perustellumpaa valita kaukolämpö kuin jättää valitsematta. Kaukolämpö tukee vihreää siirtymää, koska sitä voidaan käyttää energiavarastona ja hyödyntää puhtaan sähkön ajoittaista ylitarjontaa.

Kaukolämmön sähköistyminen on alkanut. Sähkön hintavaihtelut ovat houkutelleet investoimaan sähkökattiloihin, joita alettiin ottaa käyttöön laajalla rintamalla vuoden 2023 aikana. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Tämä säästää kalliita polttoaineita, joita käytetään, kun sähkön hinta nousee. Sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannosta oli vuositasolla kaksi prosenttia. Sähkökattiloihin investoidaan koko ajan lisää ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi.

Kaukolämmön vuorovaikutus sähköjärjestelmän kanssa tasoittaa sähkön hintavaihteluita. Kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Tilastot myös osoittavat, että sähkön ja lämmön kulutuspiikit osuvat samoille päiville. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntä- ja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa.

– Energiapoliittisessa päätöksenteossa on tärkeää, että kaukolämmön rooli energiajärjestelmässä ymmärretään ja otetaan huomioon. Kaukolämmön yhteydessä voidaan tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään, Leskelä toteaa.

– Fossiilisten poltto loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Uutta tässä on se, että jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita ei enää korvata bioenergialla, vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Energiantuotannossa bioenergian käyttö kääntyy vähitellen laskuun.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Lounais-Suomessa jo 541 alkutuotannon luomutoimijaa

Euroopan unionin virallista luomutuotannon päivää juhlitaan 23. syyskuuta. Luomupäivä on osa EU:n vihreän siirtymän toimeenpanoa ja luomutuotannon toimintasuunnitelmaa. Päivän tarkoitus on lisätä luomun kulutusta ja tuotantoa sekä tietämystä luomutuotannon positiivisista vaikutuksista ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin.

Proteiinibuumi jatkaa kasvuaan

Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia hyvinvoinnista ja helpoista välipaloista, joiden avulla on mahdollista saada lisäproteiinia.

Suomalaiset kuluttavat yhä enemmän erilaisia proteiinituotteita. Kiinnostus proteiiniin kasvaa koko ajan, mikä näkyy myös kauppojen hyllyillä monin tavoin. Lidl-myymälöissä proteiinibuumi näkyy yhä enemmän laajenevan valikoiman lisäksi myös tuotteiden sijoittelussa, sillä asiakkaille on tarjolla erilaisia proteiinihyllyjä eri tuotekategorioissa. Kasviproteiinien myynti on kasvanut Lidlissä yli kymmenen prosenttia vuoden alusta lähtien.

Yli 400 tulevaisuuden johtajaa kokoontuu Turkuun

Petra Tuomisto.

Suomen Nuorkauppakamareiden kansallinen syyskonferenssi Escape Reality kokoaa 9.–11. lokakuuta Turkuun yli 400 nuorta johtajaa, yrittäjää ja asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Konferenssin keskiössä on Johtajuuskunto – johtamisen kyvykkyyden dynaaminen tila, joka rakentuu kokemuksen ja tekemisen kautta ja vaatii jatkuvaa ylläpitämistä.

Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmän huolehtimaan keskustan liikenteestä ja elinvoimasta

Kaupunginhallitus nimesi maanantaina ohjausryhmän huolehtimaan keskustan liikenteestä ja elinvoimasta. Ohjausryhmä valmistelee toimenpiteitä Tuomiokirkkosillan peruskorjauksen ajalle.

Taloyhtiöissä tehdään remontteja nyt miljardeilla euroilla

Lähes viidennes asunto-osakeyhtiöistä suunnittelee seuraavan kymmenen vuoden aikana julkisivuremonttia ja 17 prosenttia kattoremonttia.

Taloyhtiöiden korjaushankkeissa laatu on myös turvallisuuskysymys. Onnistuneen hankkeen taustalla ovat luotettavat suunnittelijat, urakoitsijat ja valvojat, joiden valintaan kannattaa panostaa.

Monet vammaisten ja ikääntyneiden perhekodit ympäri Varsinais-Suomen mukana Avoimet perhekodit -päivässä

Tervetuloa tutustumaan perhehoitoon Avoimet perhekodit -päivässä 25. syyskuuta. Useat vammaisten ja ikääntyneiden perhekodit ympäri Varsinais-Suomen toivottavat kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan perhekotien ja niiden asukkaiden arkeen sekä perhehoitoon palveluna.

Sota voi jättää sotilaaseen moraalisen vaurion myös sankarillisista teoista

Laura Puumala.

Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.

Varhan aluehallitus yksimielinen säästöohjelmasta – asiakasmaksujen korotuksista aiotaan luopua

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti maanantaina yksimielisesti esittää aluevaltuustolle tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman hyväksymistä. Neuvotteluissa ohjelmaan tehtiin useita merkittäviä muutoksia, joilla turvataan asukkaiden palveluja ja kohtuullistetaan säästötoimenpiteitä. Lopullisen päätöksen ohjelmasta tekee aluevaltuusto.

Yksityislääkärin palkkiosta maksetut korvaukset kasvoivat viime vuonna 20 prosenttia

Kela maksoi viime vuonna yksityislääkärin palkkioista korvauksia 107 miljoonaa euroa ja korvausta sai yli 1,5 miljoonaa henkilöä. Luvut selviävät Kelan sairausvakuutustilastosta 2025.

Talouskasvu nopeutuu, mutta julkisen talouden alijäämä pysyy syvänä

Suomen talouden kasvu on ollut odotettua nopeampaa, ja kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan. Noususuhdanne ei kuitenkaan riitä oikaisemaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa, arvioi valtiovarainministeriö 21. syyskuuta julkaisemassaan talousennusteessa.

Väitös: Lapsuuden perheympäristö ja sisarusten määrä voivat näkyä sydämen ja aivojen terveydessä vielä keski-iässä

Jukka Pihlman.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsuuden perheympäristön vaikutusta keski-iän terveyteen. Vanhempien tupakoinnille altistuminen vaikutti negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen sekä kognitiiviseen suoriutumiseen vielä keski-iässä. Lisäksi ainoilla lapsilla oli jo epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili koko elämänkulun ajan.

Kalatalousalalle tarvitaan uusia osaajia – Turun AMK käynnistää uuden koulutuspolun

Turun ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä uusi kalatalousalan ammattilaisille suunnattu kalan jalostusketjun ja tuotekehityksen koulutuspolku. Koulutus vastaa alan osaajatarpeeseen tilanteessa, jossa kalatalousala uudistuu ja tarvitsee uudenlaista osaamista. Vastaavaa AMK-tasoista koulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla Suomessa.

Jyrsintä- ja päällystystyö sulkee ajokaistan Luolavuorentiellä

Luolavuorentiellä tehdään 21.9.–2.10. jyrsintä- ja päällystystyötä Vähäheikkiläntien ja Kunnallissairaalantien välillä. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla.

Impivaaran uimahallin kuntosalit avautuvat 22. syyskuuta – allasalueen remontti venyy vuodenvaihteeseen

Impivaaran uimahallin remontti on osoittautunut pitkäkestoisemmaksi kuin alun perin arvioitiin. Kuntosalit ja liikuntasali saadaan kuitenkin auki tiistaina 22. syyskuuta. Altaille pääsyä joudutaan odottamaan vuodenvaihteeseen.

NCC rakentaa palvelutalon Herttuankulmaan

Nelikerroksinen, noin 4 600 bruttoneliömetrin laajuinen palvelutalo tarjoaa 114 asukaspaikkaa.

NCC ja Urban Partnersin hallinnoima Nordic Income+ (NIP) -rahasto ovat allekirjoittaneet sopimuksen palvelutalon rakentamisesta Herttuankulmaan. NCC on vastannut hankkeen kehittämisestä ja toteuttaa kohteen rakentamisen. Hankkeen arvo NCC:lle on noin 14 miljoonaa euroa.

Päivitetty ilmastotiekartta vahvistaa varautumista ilmastoriskeihin

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta ohjaa maakuntaa kohti hiilineutraaliutta sekä vahvistaa alueen valmiuksia vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Vuonna 2021 julkaistua tiekarttaa on tänä vuonna päivitetty vastaamaan paremmin nykytilannetta. Päivitystyöstä ovat vastanneet osana Varsinais-Suomen liittoa toimiva kuntien kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia sekä Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Päivitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä voi nyt kommentoida.

Jyrsintä- ja päällystystyö sulkee ajokaistan Eteläkaarella ja Ispoisten puistotiellä

Eteläkaarella ja Ispoisten puistotiellä tehdään jyrsintä- ja päällystystyötä Juhanankadun ja Ispoisten kiertotien välillä 21.–25. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä työmaan kohdalla.

Päällystyskausi päättyy, korjausvelkaa alkaa jälleen kasvaa

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen päällystysohjelman pituus on tänä vuonna noin 240 kilometriä, josta kävely- ja pyöräilyväylien osuus on noin 24 kilometriä. Päällystyksiin kohdistunut rahoitus sisälsi vielä kahden edellisen vuoden tapaan hallituksen korjausvelan taittamiseen myöntämää lisärahoitusta. Tarpeeseen tullut lisärahoitus on nyt päättymässä, ja tulevien vuosien rahoitustaso näyttää erittäin niukalta.

Näköislehti

Urheilu

Kolme turkulaista jalkapallon U17-maajoukkueeseen

Suomen alle 17-vuotiaiden poikien jalkapallomaajoukkue kohtaa Ranskan harjoitusmaaotteluissa 23. ja 25. syyskuuta. Interistä maaotteluihin on valittu Otso Saikkonen ja Vilho Grönblom sekä TPS:stä Joel Ahen . Maaottelut toimivat Minihuuhkajien EM-karsintakenraaleina.

Niko Lehtirannan kausi jatkuu Hockenheimissa

Niko Lehtiranta.

Moottoripyöräilijä Niko Lehtirannan kilpailukausi on edennyt loppusuoralle, mutta kausi ei suinkaan ole vielä ohi. Suunta käy Saksan Hockenheimiin ja Euro Moto -sarjan finaaliin.

Otteluanalyysi: Ilves kantona TPS:n kaskessa

Kauden tarina. Ilves tekee maalit ja jättää TPS:n pisteittä.

Ilves oli liian kova vastustaja TPS:lle jalkapalloilun Veikkausliigassa tällä kaudella. Joukkueet kohtasivat kolme kertaa ja joka kerralla Ilves oli parempi. Ilves pudotti TPS:n myös Suomen cupista. Viimeisessä kohtaamisessa Kupittaalla liigan karsintasarjassa Ilves otti puhtaan 3–0-voiton. Peli ei ollut näin epätasainen mutta Ilves teki maalit paikoistaan, TPS ei.

RaiFu lähtee vahvistuneena alkavaan futsal-kauteen

RaiFu sai pidettyä viime kauden runkopelaajat ryhmässään. Lisäksi uusina pelaajina tuli mielenkiintoisia vahvistuksia.

Viime kausi naisten Futsal-liiga päättyi pettymykseen Raisiossa. RaiFu lähti puolustamaan kevään 2025 Suomen mestaruuttaan runkosarjan ykkösenä. Kausi päättyi kuitenkin ilman mitalia, kun välierissä Ilves oli parempi ja pronssiottelussa HIFK kaatoi RaiFun.

Åboraakkeli: Interillä maalikuninkuus otettavissa

Alie Conteh.

Inter tavoittelee tänä syksynä kahden Cup-mestaruuden lisäksi Suomen mestaruutta tosissaan. Kotimainen tripla olisi joukkue- ja organisaatiotasolla huikea juttu, mutta panosta riittää myös yksilötasolla.

Elmeri Töyrylle voimanoston maailmanmestaruus

Elmeri Töyry.

Turkulainen Elmeri Töyry voitti 10. syyskuuta voimanoston maailmanmestaruuden Englannin Manchesterissa. Hän sai myös Overall-palkinnon, joka jaetaan MM-kisojen kaikkien painoluokkien parhaalle nostajalle. Painoluokkia on alle 67,5 kilosta yli 125-kiloisiin. Töyry kilpailee tällä hetkellä alle 75-kiloisissa ja nostaa lähes neljä kertaa kehonpainonsa kyykyssä, joka on hänen vahvin lajinsa.