Suomeen rakennettiin viime vuonna 212 uutta tuulivoimalaa

Suomessa on nyt 1 601 tuulivoimalaa. Suomessa on nyt 1 601 tuulivoimalaa. Kuva: Juha Paju-Heikkilä

Viime vuosi oli Suomen historian toiseksi vilkkain tuulivoimarakentamisen vuosi. Viime vuoden aikana Suomeen rakennettiin 212 uutta tuulivoimalaa. Tulevien vuosien rakennustahti kasvattaa tuulivoimakapasiteettia, sillä uusien hankkeiden kehitystyö niin maalla kuin merelläkin on aktiivista. Samaan aikaan taloudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja sota Euroopassa ovat osuneet myös tuulivoimaan, ja uusien investointien varmistuminen kestää aiempaa kauemmin.

Investointien jatkuvuus on tärkeää alihankintaketjuille sekä teollisuuden hankkeille, jotka tarvitsevat suomalaista, puhdasta ja edullista sähköntuotantoa. Puhtaan sähköntuotannon lisääminen on keskeisin elementti Suomen kilpaillessa uusista teollisuuden hankkeista.

Suomessa on nyt 1 601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 6 946 megawattia (MW). Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 212 voimalalla ja 1 280 MW:lla. Suomesta purettiin vuoden aikana neljä tuulivoimalaa, joiden teho oli yhteensä 12 MW.

Tuulivoima on Suomessa edelleen vahvasti keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle ja muihin Pohjanmaan maakuntiin. Eniten uusia voimaloita rakennettiin vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin. Pohjois-Pohjanmaalla on 38,5 prosenttia Suomen tuulivoimasta, missä on myös valtaosa kehitteillä olevista hankkeista.

– Vaikka alueellisesti tasainen rakentaminen olisi monesta syystä erittäin tärkeää, on mukava huomata, että ne kunnat, joissa on jo paljon tuulivoimaloita, luvittavat niitä myös lisää. Tuulivoimaan on siis totuttu hyvin eikä siitä koeta kohtuutonta haittaa, kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen tiedotteessa.

Vuodelle 2024 ennakoidaan noin 450 MW:n lisäystä ja vuodelle 2025 on jo tiedossa lähes 2 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia. Vaikka rakenteilla olevat hankkeet ovat tarkasti tiedossa, siirtyvät hankkeet helposti vuodelta toiselle, aiottua aiemmaksi tai myöhemmäksi.

– Varsinainen voimaloiden nostotyö pyritään tekemään vuoden vähätuulisemmalla jaksolla eli kesäkaudella. Käyttöönottovaihe voi kuitenkin viedä useammankin kuukauden, joten loppuvuonna aina elämme jännittäviä hetkiä sen osalta, kumman vuoden puolella voimalat katsotaan valmistuneiksi. Voimalatoimituksissa on ollut viime aikoina myös viivästymisiä, joiden tiedetään siirtävän hankkeiden valmistumista vuodelta 2024 vuodelle 2025, Mikkonen kuvaa tuulivoimarakentamisen vaiheita.

– Vielä viime vuoden lopulla tuli uusia investointipäätöksiä hankkeista, jotka valmistuvat jo 2025. Nousseet kustannukset ja yleinen epävarmuus aiheuttavat sen, että kaikesta esimerkiksi neuvotellaan tarkemmin ja pidempään – asiat varmistuvat myöhemmässä vaiheessa. Olemme luottavaisia rakentamistahdin jatkuvuuden osalta. Rakentamisen jatkuminen on äärimmäisen tärkeää: Suomi ei pysty kilpailemaan tukieuroilla monen muun maan vetyhankkeille ja muille uusille puhtaan siirtymän teollisuushankkeille. Meidän kilpailuvalttimme on siinä, että puhdasta ja edullista sähköntuotantoa on mahdollista rakentaa lisää, sääntely on järkevää ja luvitusprosessit ovat sujuvia. Tämä on tärkeää pitää tänä vuonna tiukasti mielessä, kun hallitusohjelman lukuisia tuulivoimakirjauksia toimeenpannaan. Suomen täytyy pysyä mukana kilpailussa uusista jätti-investoinneista ja energiajärjestelmän modernisointityön täytyy edetä – suhdanteista riippumatta, Mikkonen sanoo.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sirén: EU ja Intia sopivat vapaakaupasta – jopa kahden miljardin kuluttajan markkinat avaavat Suomelle kasvun mahdollisuuksia

Euroopan unioni ja Intia ovat päässeet sopimukseen historiallisesta vapaakauppasopimuksesta, joka luo jopa kahden miljardin ihmisen yhteiset markkinat. Kyseessä on maailman suurimpiin lukeutuva kauppasopimus, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan ja Suomen talouskasvuun.

Suomalaisten luottamus sähkön hinnan tasaantumiseen näkyy sopimusvalinnoissa

Sähkövertailu.fi analysoi viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimusdataa ja vertasi sitä vuoden 2024 viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimustietoihin.

Gunilla Widénistä Åbo Akademin rehtori

Åbo Akademin hallitus on tiistaina valinnut professori Gunilla Widénin Åbo Akademin uudeksi rehtoriksi. Widén on toiminut vt. rehtorina viime huhtikuusta lähtien. Uuden rehtorin toimikausi on 1.8.2026–31.7.2031.

Martat kutsuvat soppapöytään ympäri Suomen

Tapahtumien erikoisuutena on ripotebaari, jonka avulla jokainen voi viimeistellä annoksensa oman makunsa mukaan.

Marttojen alkuvuoden Martan soppapöytä -kampanja kutsuu ihmiset yhteisen pöydän ääreen ympäri Suomen. Paikalliset marttayhdistykset järjestävät kaikille avoimia tapahtumia, joissa keitto toimii keskustelun avaajana ja matalan kynnyksen tapana tutustua marttatoimintaan.

Tilastokeskus: Työttömyys jatkoi nousuaan joulukuussa

Työttömyystilanne pysyi synkkänä joulukuussa: 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,7 prosenttia. Luku oli aavistuksen korkeampi kuin kuukautta aiemmin ja jälleen korkein nykyisessä, vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa.

Ukko-Pekka vuoden paras K-Supermarket

Kauppiaina K-Supermarket Ukko-Pekassa ovat toimineet reilun vuoden takaisesta avaamisesta lähtien Jari ja Elina Lehto.

Naantalin K-Supermarket Ukko-Pekka on palkittu vuoden 2025 parhaana K-Supermarket-kauppana Suomessa. Kauppa palkittiin myös alueellisesti Varsinais-Suomen parhaana K-Supermarketina.

Meriaura tilaa uuden sukupolven kansilastialuksen

Meriaura on solminut sopimuksen Jiangsu Zhenjiang shipyard (Group) CO., LTD -telakan kanssa uuden kansilastialuksen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan alus luovutetaan vuoden 2028 alkuun mennessä. Tilattu alus on 120 metriä pitkä ja 21,6 metriä leveä, kantavuudeltaan 6 800 tonnin 1A-jääluokan DP2-alus.

J. S. Bachin H-molli-messu palaa vielä kerran Turun tuomiokirkkoon

Johann Sebastian Bachin (1685–1750) uran loppupuolen järkälemäistä mestariteosta eli H-molli-messua pidetään usein Bachin musiikillisena testamenttina. Teos kuullaan kamarikuoro Key Ensemblen ja Suomalaisen barokkiorkesterin yhteistuotantona johtajanaan Jutta Seppinen . Mukana lisäksi loistelias solistikaarti sekä vaihtuvia tanssijoita Salon ja Hämeenlinnan konserteissa.

Jäkärlän minibussipaloa tutkitaan tuhotyönä, epäilty otettu kiinni

Lounais-Suomen poliisi epäilee 26-vuotiaan miehen sytyttäneen anastamansa minibussin tuleen Jäkärlässä maanantaina. Viranomaiset saivat maanantaina noin kello yhden aikaan iltapäivällä ilmoituksen Jäkärlän kaupunginosassa Talolankadulla palavasta minibussista. Autokatoksessa roihunnut bussi oli varastettu aiemmin samana päivänä Runosmäestä.

Autoveron tuotto laski 22 miljoonaa euroa viime vuonna

Verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan autoveron tuotto valtiolle oli viime vuonna yhteensä 276 miljoonaa euroa, mikä on noin 22,3 miljoonaa euroa (-7,5 %) vähemmän kuin vuonna 2024. Verotettujen ajoneuvojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 1 200:lla (-0,9 %), ja oli noin 133 000.

Varhan näytteenottoon voi varata ajan Varha-sovelluksen avulla

Verkkoajan varauspalvelut laajenevat Varha-sovelluksessa. Sovelluksen kautta saa varattua ajan esimerkiksi Tyks Laboratorioiden näytteenottoon. Chatin ja kiireettömien viestien avulla saa neuvontaa esimerkiksi näytteenottoon ja kuvantamistutkimuksiin valmistautumiseen.

Retkeilyleffojen viikko Turussa

Ilona Mikkonen ja Kuu vaeltavat Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Taiteen talon elokuvateatteri Kino Kilta Turussa on retkeilyleffojen ystävän tukikohta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tiistain 3. helmikuuta RetkiKinossa lähdetään kolmen yksinvaeltajan matkaan talviseen luontoon.

Tiina Pelkonen Auran uudeksi kunnanjohtajaksi

Auran kunnanvaltuusto valitsi maanantaina 26. tammikuuta kunnan uudeksi kunnanjohtajaksi yksimielisesti Tiina Pelkosen . Pelkonen on tällä hetkellä Punkalaitumen kunnanjohtajana. Varasijalle valtuusto valitsi yksimielisesti Susanne Laaksosen .

Valtuustoryhmiltä solidaarisuutta kurdeille

Nicke Wulff (r.), Timo Furuholm (vas.), Berhan Ahmadi (sd.), Perttu Helin (kesk.), Niina Ratilainen (vihr.), Juha Anttila (ps.), Tawar Salari (sd.) ja Elina Ruohonen (kok.) asettuivat maanantaina valtuuston kokouksen yhteydessä ryhmäkuvaan osoittaakseen solidaarisuutta kurdeille.

Syyrian keskushallinnon joukot ja kurdijohtoiset SDF-joukot ovat käyneet alkuvuoden aikana taisteluita Koillis-Syyriassa. Kurdit ovat joutuneet vetäytymään monilta alueilta ja tuhansia on joutunut pakenemaan taisteluja.

Eeva-Johanna Eloranta jätti valtuustoaloitteen oppilaiden keskittymiskyvyn parantamisesta

Kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt Turun kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Turun kouluissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön tietoisuustaitojen hyödyntäminen ja että opettajia koulutetaan ottamaan tietoisuustaitomenetelmiä käyttöön. Elorannan mukaan kansainvälisen tutkimuksen mukaan tietoisuustaitojen hyödyntäminen hyödyntää sekä oppilaiden oppimista, että opettajien työtä.

Valokuvassa oluen fantasiamaailma

Markus Lehto, Body Malts.

Valokuvaaja Markus Lehto järjestää Turussa ravintola 5piste5:ssä yksityisnäyttelyn olutaiheisista valokuvistaan 3.2.–14.3. Kuvien aiheet on ammennettu käsityöoluiden etiketeistä ja nimistä. Ihminen on keskeisessä roolissa.

Furuholm: Ulkomaisen työvoiman riistoon reagoitava Turussa

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa ryhmäaloitteen, jossa vaaditaan Turun kaupunkia selvittämään ja estämään mahdollista työperäistä hyväksikäyttöä kaupungin omissa hankkeissa ja kilpailutuksissa.

Raitsikan hinta nousi yli puoleen miljardiin euroon

12 kilometrin mittaisen raitiotien rakentaminen kaupunkiin maksaisi 530–540 miljoonaa euroa.

Turun historiallisen suuren joukkoliikenneratkaisun selvitykset ovat nyt julki. 67 kaupunginvaltuutettua päättää viimeistään kesäkuun 15. päivä, pohjaako kasvavan Turun joukkoliikenne tulevina vuosina raitiotiehen vai superbusseihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Kentät kuntoon Kupittaalla

Cira Virta.

Cira Virta , Tuulia Lahti , Jenna Saario … Kalliiksi tuntuvat käyvän Kupittaan palloiluhallin olosuhteet turkulaisille salibandyjoukkueille.

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.

Åboraakkeli: Hyvää kyytiä, Muuse!

Mustafe Muuse.

Kestävyysjuoksija Mustafe Muuse on ollut alkuvuodesta hyvässä vauhdissa. Turkulainen aloitti vuotensa parantamalla maantiejuoksun kymmenen kilometrin Suomen ennätystä. Valenciassa juostu kymppi kulki aikaan 27.50. Viime syksynä Lillessä Muuse kellotti aiemman SE:n 28.16.

Silja Kosonen vuoden urheilija Varsinais-Suomessa

Silja Kosonen.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta yli 700 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Näkövammaisten jääkiekko rantautui Varsinais-Suomeen

Näkövammaisten jääkiekon selkein ero perinteiseen jääkiekkoon on isompi kiekko.

TPS Juniorijääkiekko käynnisti tammikuussa näkövammaisille suunnatun kiekkotoiminnan. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisille tarkoitettu jääkiekkovuoro Turun seudulla.