Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen ennakkoarvion mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vuoden lopussa on noin 3 558 000. Kirkon jäsenten osuus väestöstä olisi tuolloin vajaat 64 prosenttia. Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 65 prosentilla suomalaisista. Tarkka jäsenmäärä 31.12.2022 oli 3 620 939.

Joulukuun tilastoinnit ovat seurakunnissa vielä kesken. Tammi–marraskuussa kirkkoon liittyi 19 854 henkilöä, ja kirkon jäsenyydestä luopui 37 524 henkilöä. Marraskuun loppuun mennessä kasteen oli saanut 20 339 alle 1-vuotiasta lasta. Kuolleiden määrä oli 43 935.

Lähes neljännes (23 %) vuoden aikana kirkkoon liittyneistä on iältään 30–39-vuotiaita eli millenniaalisukupolveen kuuluvia. Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä on 20–29-vuotiaat, joita on yli kolmannes (35 %) eronneista. Noin neljännes eronneista (24 %) on millenniaaleja.

Kirkon jäsentietojärjestelmän mukaan marraskuun lopulla kirkon jäseniä oli 3 579 616 eli noin 64 prosenttia väestöstä (Tilastokeskuksen ennakkoväkilukuun suhteutettuna).

Jäsenmäärän muutoksiin vaikuttavat kirkkoon liittyneiden, kirkon jäsenyydestä eronneiden, alle 1-vuotiaiden kastettujen sekä vuoden aikana kuolleiden määrät. Kirkkoon liittyneitä arvioidaan kuluvana vuonna olevan lähes 21 000, kun edellisvuonna kirkkoon liittyi 20 000. Liittyneisiin on kuitenkin tilastoitu noin 4 000 alle 1-vuotiaina kastettua lasta, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta. Kasteiden määräksi arvioidaan muutoin noin 22 000. Vuonna 2022 kastettuja lapsia oli 25 000.

– Rippikoulu näkyy jonkin verran sekä kasteiden että kirkkoon liittymisten taustalla. Kuluvana vuonna rippikoulun yhteydessä on kastettu yli 1000 nuorta, ja kirkkoon on myös liittynyt yli 1 500 rippikoululaista, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä kertoo tiedotteessa.

Kirkosta eronneiden määräksi vuonna 2023 arvioidaan noin 57 000, kun se vuotta aiemmin oli yli 63 000. Kuolleiden määrä ennakoidaan lähes samansuuruiseksi kuin viime vuonna eli noin 49 000.

– Suomen ensimmäinen uskonnonvapauslaki täytti kuluvana vuonna sata vuotta. Uskonnonvapaus on yksi länsimaisen demokratian kivijaloista. Evankelis-luterilaisen kirkon asema on jäsentilastojen perusteella edelleen erityinen myös uskonnollisesti moninaistuvassa yhteiskunnassa, Salminen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)