Varsinais-Suomen hyvinvointivointialue (Varha) suunnittelee toimintansa tehostamista säästöpaineissa. Suurta intohimoa herättää palveluverkko eli se, missä palveluja on tarjolla. Verkkoa pohditaan palvelustrategian pohjalta. Strategia on valmistunut ja se on aluevaltuuston käsittelyssä 15. marraskuuta.

– Rahat ovat tiukassa. Palvelut pitäisi saada järjestettyä järkevimmällä tavalla, summaa hyvinvointijohtaja Tarmo Martikainen.

Palvelustrategiaa on valmisteltu vuoden alusta alkaen. Järjestämisjohtaja Antti Parpon mukaan tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen ja palvelujen yhteensovittaminen. Palveluverkko koostuu kiinteistä palvelupisteistä mutta myös digitaalista ja liikkuvista palveluista.

– Palveluverkko ei ole pelkästään kivijalkaa, vaan siis myös muuta, kuvailee Parpo.

Toimipisteet jaetaan neljään eri luokkaan. Yliopistollisia sote-keskuksia on vain yksi. Sen lisäksi on laajan palvelun sote-keskuksia, sote-asemia ja sote-pisteitä. Perusterveyshuoltoa on tarkoitus vahvistaa.

– Sote-keskus on tärkeä palvelujen yhteensovittamisen paikka. Halutaan aidosti vahvistaa sen asemaa. Tämä on palvelurakenteen keventämistä.

Jokainen kunta ei saa omaa sosiaali- ja terveyspalvelujen keskusta eli sote-keskusta. Väestökehitys, väestökeskittymät, asiointisuunnat ja alueelliset erityispiirteet huomioidaan. Määriä ei ole vielä päätetty. Martikaisen mukaan palveluverkkoesitys tehdään ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Aki Lindén (sd.) visioi, että sote-piste voisi olla vaikkapa apteekin takahuone, johon palveluja tuodaan ehkä kerran viikossa.

– Neuvolapalvelujen pitää olla hyvin lähellä, yleislääkärin ja sairaanhoidon vastaanotto, kotihoidon toimipiste ja näytteenotto, linjaa Lindén palvelujen, joita pitää saada läheltä.

– Voimme etsiä erilaisia tapoja toteuttaa sote-pisteitä eri puolille. Esimerkiksi apteekkien kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä. Kaikki vaihtoehdot tulevat kyseeseen, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.).

Tiedossa on, että Varha haluaa luopua jopa kolmanneksesta nykyisistä toimitiloistaan.

– Kiinteistöjen kuntoa katsotaan myös, sanoo Parpo.

Omaa palvelutuotantoa pitää lain mukaan olla riittävästi.

– Yksityisiltä hankitaan palvelutuotantoa, kun se on tarkoituksenmukaista, sanoo Parpo.

Perhekeskus on osa sote-keskusta. Sosiaalipalvelut integroidaan osaksi toimintaa. Ne ovat yleensä viranomaistoimintaa, joita ei voi ulkoistaa.

– Lastensuojelun sijaishuollossa on pääsääntöisesti yksityisten palvelutuottajien tuottamaa. Meillä on velvoitekin lähteä katsomaan palvelujen tuottajavalintaa ja jonkin verran omaa osuutta myös vahvistaa, sanoo Parpo.

Ikääntyneiden palveluissa aiotaan vähentää laitospaikkoja.

– Yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon osuutta halutaan lisätä. Irtaudutaan laitospalveluista, määrittelee Parpo.

Sairaanhoidossa ei haluta enää ”turhaa” makuuttamista vuodeosastolla.

Lasse Virtanen