Suomen Syöpärekisteri on julkaissut kohdunkaulasyövän seulontaohjelman vuosikatsauksen koskien vuotta 2021. Seulontaan osallistui 72 prosenttia kutsutuista, mikä on hieman aiempaa enemmän. Riskiryhmäseulonnan merkitys on suurentunut niin tehtyjen jatkotutkimusten kuin syöpä- ja esiastelöydöstenkin valossa.

Kohdunkaulasyöpien määrä nousi merkittävästi vuonna 2021 aiempiin vuosiin verrattuna. Suomessa on todettu vuosittain noin 175–180 kohdunkaulasyöpää, mutta vuonna 2021 tapausmäärä pompahti 212:een.

– Erityisesti kohdunkaulasyöpien määrä kasvoi 30–39-vuotiailla naisilla, joilla taudin ilmaantuvuus oli samalla tasolla viimeksi 1950-luvulla. Kyseisessä ikäryhmässä syöpiä todettiin aiempia vuosia enemmän niin kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan osallistuneilla kuin siihen osallistumattomilla naisilla, kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä sanoo tiedotteessa.

Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus kaikkiaan on Suomessa alhaisella tasolla, mutta se on ollut loivassa kasvussa 2000-luvulla. Partanen toteaa, että tapausmäärässä tapahtunut hyppäys saattaa selittyä satunnaisvaihtelulla, mutta kehitystä on tarpeen seurata tarkasti tulevina vuosina.

– Joka tapauksessa tämä on hyvä muistutus seulonnan tärkeydestä. Joka kolmas nainen 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä jättää osallistumatta seulontaan ja lähes puolet syövistä todetaan seulontaan osallistumattomilta. Myös nuorten naisten kannattaa siis ehdottomasti osallistua seulontaan, jotta syöpä voidaan havaita varhaisessa tai esiastevaiheessa. Tällöin hoidot ovat kevyempiä tai itse syövän synty voidaan jopa estää.

Katsauksesta käy ilmi, että seulontaohjelmassa löytyi vuonna 2021 kaikkiaan 50 syöpää ja 1 416 vakavaa esiastetta. Syövistä 12 ja vakavista esiasteista 590 havaittiin riskiryhmäläisiltä.

Seulontalöydösten määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi HPV-testauksen laajentumisen myötä.

– Kasvu on tapahtunut erityisesti riskiryhmäseulonnassa. Vaikka riskiryhmäseulontaan ohjattujen määrä on pysynyt suurin piirtein samana, siellä tehtävät jatkotutkimuslähetteet ovat lähes kolminkertaistuneet. Vastaavassa suhteessa ovat kasvaneet myös hoidettavat esiastelöydökset, Partanen kertoo.

– Toisaalta on huomattava, että osa vakavistakin esiastelöydöksistä paranisi itsestään. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada tulevina vuosina käyttöön seulontamenetelmiä, joilla voidaan paremmin erotella syöväksi kehittyvät esiasteet, ja välttää siten tarpeettomia hoitoja. Seuraamme tarkasti aiheeseen liittyvää tutkimusta, jotta toimiviksi todetut menetelmät otetaan osaksi seulontaohjelmaa.

Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmassa lakisääteisesti kutsutaan 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Osa kunnista kutsuu myös 25-vuotiaat.

Ensisijaiseksi seulontamenetelmäksi yli 30-vuotiaille naisille suositellaan HPV-testiä.

Naiset, joilla havaitaan HPV-positiivisuuden lisäksi korkeintaan lieviä solumuutoksia (ASC-US), kutsutaan riskiryhmäseulontaan 18–24 kuukauden sisällä. Vakavammat löydökset johtavat kohdunkaulan tähystykseen ja koepalanottoon.

Jatkotutkimuksiin kolposkopiaan, eli kohdunsuun tähystykseen, lähetetään riskiryhmäseulonnassa, mikäli seulontatesti on edelleen HPV-positiivinen.

Seulontatesti otetaan perusterveydenhuollossa, mutta jatkotutkimukset, tarvittavat kirurgiset toimenpiteet sekä kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden hoidot tehdään erikoissairaanhoidossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)