Laidunnus kuuluu luomuun

Laiduntaminen tukee monimuotoisuutta ja eläintein hyvinvointia. Laiduntaminen tukee monimuotoisuutta ja eläintein hyvinvointia.

Sunnuntaina vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Sen kunniaksi on hyvä nostaa esiin, miten kuluttaja voi omilla valinnoillaan tukea monimuotoisuutta. Laiduntaminen vaikuttaa positiivisesti sekä luonnon monimuotoisuuteen että eläinten hyvinvointiin. Laidunnus on kirjattu luomuehtoihin eli se on pakollista kaikille luomunauta- ja luomulammastiloille.

Eläinten laidunnus ylläpitää luonnon monimuotoisuutta laidunnettavilla alueilla. Lanta luo hyvät elinolosuhteet monimuotoiselle eliölajistolle, joten se houkuttelee laitumelle monenlaisia hyönteisiä, joita linnut puolestaan käyttävät ravintonaan. Esimerkiksi ympäristötukien tehokkuutta tutkittaessa on havaittu, että luomueläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä.

Laiduntamalla voidaan ylläpitää myös Suomen perinneympäristötyyppejä, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Erityisen runsas elonkirjo löytyy esimerkiksi jo harvinaisiksi käyneiltä luonnonlaitumilta, kuten niityiltä, kedoilta ja hakamailta. Nämä perinneympäristöt ovat harvinaistuneet, kun viljely on tehostunut, karjatalous keskittynyt ja laidunnus vähentynyt.

Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita.

Paljon energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja vaativien keinolannoitteiden sijaan luomuviljelyssä käytetään biologista typensidontaa palkokasvien avulla sekä eloperäisiä kierrätyslannoitteita, kuten karjanlantaa. Luomun lisäämisellä ja kehittämisellä onkin mahdollista luoda koko ruokajärjestelmästä kestävämpi sekä ekologisien haasteiden että huoltovarmuuden kannalta.

Laidunnus on tärkeä osa nautojen lajityypillistä käyttäytymistä ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvoinnille. Laiduntaminen mahdollistaa lehmille tärkeän syömisen ja märehtimisen yhdessä lajitovereiden kanssa, mutta antaa niille samalla oman rauhan ja riittävästi tilaa. Laidunnus edistää lehmien jalkaterveyttä ja pitää yllä niiden lihaskuntoa.

Luomulainsäädäntö edellyttää, että luomunaudat, kuten luomulypsylehmät tai lihaksi kasvatettavat luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille (eli ei-luomu) naudoille ei sen sijaan ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta. Osa tavanomaisista naudoista saattaa laiduntaa kesäisin, mutta iso osa ei pääse laitumelle koskaan.

Laidunnusvelvoitteen lisäksi luomussa eläimillä täytyy olla esimerkiksi sisällä riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle, lattian tulee olla ainakin osittain kiinteäpohjainen ja alustan tulee olla kuivitettu. Riittävä tila ja liikkumismahdollisuus vähentävät eläinten stressiä, häiriökäyttäytymistä ja sairastavuutta. Luomusäädöksissä naudoille on vähimmäistilavaatimukset, toisin kuin tavanomaisessa tuotannossa.

– Nauta on iso, painava eläin, joka lepää makuulla noin puolet vuorokaudesta. Sen vuoksi nimenomaan tila ja makuumukavuus vaikuttavat suuresti nautojen hyvinvointiin, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi.

Raussi pitää luomun etuna myös valvontaa: kaikki luomutilat tarkastetaan vuosittain. Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi asetetaan lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia.

Laidunnus kannattaa: Eläinten terveys ja hyvinvointi paranevat. Eläimet saavat vaihtelevaa ja niille parhaiten sopivaa ruokaa. Laitumella elää monimuotoisesti eri lajeja hyönteisiä, lintuja ja kasveja. Fossiilisia polttoaineita säästyy rehunteosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun suurin aurinkovoimala vihitään käyttöön Bayerin tuotantolaitoksella

Lähes 7 000 aurinkopaneelin voimala tuottaa energiaa Bayerin Turun tuotantolaitokselle.

Bayerin ja Turku Energian yhteistyössä toteuttama Turun suurin aurinkovoimala vihitään virallisesti käyttöön 26. toukokuuta. Lähes 7 000 aurinkopaneelin voimala tuottaa puhdasta energiaa Bayerin Turun tuotantolaitokselle, jossa valmistetaan ehkäisyvälineitä maailmanlaajuisille markkinoille. Tuotantolaitoksen käyttämä sähkö on paikallisesti tuotettua, kotimaista ja uusiutuvaa.

Vessapassi helpottaa monen kesää

Vessapassin tarkoituksena on helpottaa vessaan pääsyä kodin ulkopuolella, kun terveydellisistä syistä vessaan on päästävä nopeasti tai usein. Vessapassi on jälleen tänä kesänä käytössä yli 60 tapahtumassa ympäri Suomen.

Tutkimus paljasti uutta tietoa 1500–1600-lukujen taitteessa eläneestä “Kitkan noidasta”

Noin 40-vuotiaan miehen hampaista eristettyä DNA:ta verrattiin aiemmin tutkittujen muinaisten ja nykyisten ihmisten perimään. Tulosten perusteella yksilön perimä oli lähimpänä nykyisiä ja historiallisia saamelaisia.

Turun yliopiston tuore tutkimus haastaa aiempia tulkintoja Kuusamon Kitkajärveltä 1970-luvulla löydetystä vainajasta. DNA- ja isotooppianalyysien perusteella saamelaiseen kulttuuriperintöön liitetyllä yksilöllä oli geneettinen yhteys nykysaamelaisiin ja hän vietti osan elämästään Suomen ulkopuolella.

Yläkoululaiset uskovat yhä unelmiinsa

Lasten ja nuorten säätiö selvitti lähes 5 700 yläkoululaisen ajatuksia unelmoinnista, unelmien kohteista ja niiden saavuttamisesta. Vaikka rikastuminen on nuorten yleisin unelma, selvitys osoittaa, että raha tarkoittaa nuorille mahdollisuutta elää omannäköistään elämää.

Isät käyttivät lähes neljäsosan vanhempainvapaista viime vuonna

Isät käyttivät 22,5 prosenttia kaikista Kelan korvaamista vanhempainpäivärahapäivistä vuonna 2025, kertoo tuore Kelan lapsiperhe-etuustilasto. Osuus on yli kaksinkertaistunut 2020-luvun aikana.

Turun Aleksis Kivi-kerhon stipendit jaossa koulujen kevätjuhlissa

Turun Aleksis Kivi -kerho on vuodesta 2005 jakanut abiturienteille ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattuja kulttuuristipendejä yli 400. Palkittavat oppilaat on valittu Turun seudun äidinkielen opettajien ehdotusten pohjalta. Stipendien tarkoituksena on rohkaista lahjakkaita oppilaita syventämään kirjallisia harrastuksiaan kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven hengessä.

Nuorten tekemää taidetta Piikkiön kirjaston nuorten nurkkaan

Ulla Suonio.

Piikkiön kirjastossa julkistetaan maanantaina 1. kesäkuuta piikkiöläisten nuorten toteuttama yhteisötaideteos Yhteyksiä. Piikkiön kirjaston nuorten tilaan on nuorten ehdoilla ja kuntalaisten ideoilla toteutettu yhteisötaidetta. Taideteos on Piikkiön yhtenäiskoulun oppilaiden käsialaa. Nuorten työskentelyä on ohjannut Piikkiön yhtenäiskoulun kuvataiteen opettaja, kuvataiteilija ja taiteen maisteri Ulla Suonio .

Suomalaisia osakkeenomistajia jo yli miljoona

Suomalaisten piensijoittajien määrä ylitti 1,017 miljoonaa – kasvu jatkuu markkinaheilunnasta huolimatta, mikä kertoo sijoittamisen vakiintumisesta osaksi suomalaisten varallisuuden rakentamista.

Anneli Hillin monotypioita Taidekappelissa kesäkuussa

Anneli Hilli. Irralliset.

Anneli Hillin taidenäyttely Väriä on esillä Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa kesäkuussa. Näyttelyssä on ihmishahmoja, joilla Hilli kuvaa ihmisen menneisyyden, jatkuvuuden ja olemassaolon perustaa, perhettä ja sukua.

Kansa ikääntyy, katkeaako kamelinselkä?

Kansa ikääntyy ja eläköityy. Ja varallisuus yksilöillä kaventuu. Hallituksen avulla ja ilman sitä.

Hämähäkkitontille halutaan korkeatasoinen hotelli

Hämähäkkitontille halutaan korkeatasoinen hotelli. Sellainen halutaan toteuttaa Hämähäkkitontille.

Pekka Vaurola Lounais-Suomen vuoden yrityskummiksi

Pekka Vaurola.

Somerolainen yrityskummi Pekka Vaurola on valittu Lounais-Suomen vuoden yrityskummiksi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään alueen yrittäjien tukena.

Turun kaupunki järjestää lapsille ja nuorille maksutonta kesäruokailua

Turun kaupunki järjestää lapsille ja nuorille maksutonta kesäruokailua 1.–26. kesäkuuta eri puolilla Turkua. Ruokailuja toteutetaan Kivaloma kulmilla -toiminnassa sekä 4H-yhdistyksen, Voimaa vanhemmuudesta -hankkeen ja FC Interin kesätoiminnoissa.

TPS valmistautuu uuteen kiekkokauteen Sveitsissä

TPS matkaa Sveitsiin uuden kauden alla.

TPS valmistautuu tulevaan Liiga-kauteen harjoitusotteluilla Suomessa ja ulkomailla ennen syksyllä käynnistyvää kautta. Mustavalkoiset aloittavat elokuun alussa perinteisessä Pitsiturnauksessa Raumalla ja pelaavat lisäksi kotiottelut Lukkoa sekä Jokereita vastaan Gatorade Centerissä.

Autotallirakennus tuhoutui tulipalossa Liedossa

Noin 80 neliömetrin kokoinen autotallirakennus tuhoutui tulipalossa pahoin maanantaina iltapäivällä Pappilanpolulla Liedossa. Pelastuslaitos sammutti ja raivasi palavan rakennuksen.

Kurkkumopo GP:n voittaja ratkesi – 5-vuotias Kaisla ajoi finaaliin huippuajalla

Kurkkumopo GP:n finaali ajetaan Ahvenamaalla.

Hansakorttelissa lauantaina järjestetty ahvenanmaalainen Kurkkumopo GP keräsi innokkaita juniorikuljettajia mittelemään nopeudesta ja tarkkuudesta legendaarisilla kurkkumopoilla. Päivän nopeimman ja puhtaimman suorituksen ajoi turkulainen 5-vuotias Kaisla huimalla 20 sekunnin ajalla. Ajat vaihtelivat 20 sekunnista minuuttiin ja 20 sekuntiin.

Seuraamusmaksu kuudelle panttilainauslaitokselle

Aluehallintovirasto aloitti panttilainauslaitosten rahanpesulain mukaiset tarkastukset vuonna 2021. Alalle kohdistettiin vuosina 2024–25 tehovalvontaa, jonka aikana aluehallintovirasto teki tarkastuksia yhdeksään panttilainauslaitokseen. Tehovalvonnan päättyessä on tarkastettu 12 panttilainauslaitosta, joista kuudelle määrättiin seuraamusmaksu rahanpesulain velvoitteiden laiminlyönnistä.

Turun ylioppilasteatterin kesäproduktiossa nuoriso on pilalla ja tanssii siveettömyyden uhallakin

Vehka Liimatainen, Verna Laine, Emmi Astikainen, Aino Murtoniemi ja Topi Saarenoja.

Ensi kesänä Liedon Vanhalinnassa soi pelimannimusiikki, kun Härkätallin vintti muuntautuu laittomien nurkkatanssien estradiksi. Turun ylioppilasteatterin kesäproduktio Siveettömät on musiikkiteatteriesitys sota-ajan Suomessa vuosina 1939–1948 vallinneesta tanssikiellosta ja nuorista aikuisista, jotka aikansa tiukoissa raameissa pyrkivät rakentamaan omanlaistaan elämää. Lavalla tanssii ja laulaa kymmenpäinen näyttelijäkaarti livebändin säestämänä.

Näköislehti

Urheilu

TPS valmistautuu uuteen kiekkokauteen Sveitsissä

TPS matkaa Sveitsiin uuden kauden alla.

TPS valmistautuu tulevaan Liiga-kauteen harjoitusotteluilla Suomessa ja ulkomailla ennen syksyllä käynnistyvää kautta. Mustavalkoiset aloittavat elokuun alussa perinteisessä Pitsiturnauksessa Raumalla ja pelaavat lisäksi kotiottelut Lukkoa sekä Jokereita vastaan Gatorade Centerissä.

Otteluanalyysi: Inter vei derbyn kahdella puskumaalilla

Jasse Tuominen teki Interin voittomaalin.

Lisää tätä. Lämmin iltapäivä, täysi tupa, fanien laulut ja tifot. Harvinaista herkkua suomalaisessa jalkapalloilussa. Itse pelikin, ensimmäinen paikallismatsi jalkapalloilun Veikkausliigassa lähes kuuteen vuoteen Interin ja TPS:n välillä, oli ihan kelpo ottelu. Yleensä derbyt ovat asemasotaa, jossa tapahtumia on vähän mutta nyt oli toisin. Kovia taklauksia nähtiin mutta myös tilanteita.

Viisi ikimuistoista Kupittaan derbyä

Derbyt ovat kovaa taistoa. Pallosta kamppailivat elokuussa 2020 Interin Timo Furuhom ja Rick Ketting sekä TPS:n Sami Rähmönen, Aldyir Hernandez ja Rasmus Holma.

Inter ja TPS kohtaavat 23. toukokuuta Veikkausliigaottelussa kuuden vuoden tauon jälkeen. Derbyjen paluun kunniaksi muistelemme aiempia ikimuistoisia derbyjä.

Lars Bryggman Turun Palloseuraan kahden vuoden sopimuksella

Lars Bryggman (kesk.) edusti vuosina 2022-25 Pelicansia. Hän juhlii lokakuussa 2023 maalia yhdessä Ryan Laschin ja Patrik Carlssonin kanssa.

Turun Palloseura on tehnyt kaksivuotisen sopimuksen ruotsalaishyökkääjä Lars Bryggmanin kanssa. Kookas, 193-senttinen vasemmalta ampuva 33-vuotias hyökkääjä siirtyy Turkuun Ruotsin SHL-seura Skellefteå AIK:sta, jossa hän teki päättyneellä kaudella runkosarjassa 47 ottelussa tehopisteet 10+11=21 sekä pudotuspeleissä 15 ottelussa tehot 5+4=9.

Puukkokatsomo: Pitkä tie maailmanmestareiksi

Leea Kaisti.

Palataan vielä toviksi salibandyn alle 19-vuotiaiden naisten MM-kisoihin, jotka päättyivät Suomen kultajuhliin. FBC Loiston ja TPS:n pelaajia oli kultajoukkueessa yhteensä seitsemän. Tuoreita maailmanmestareita ovat muun muassa Ella Virtanen , Leea Kaisti , Aada Honkuri , Minnea Kärki , Janella Järvinen , Neea Rinne ja Ella Holopainen .

Kristian Tuohilammesta väliaikainen Tuto Hockeyn toimitusjohtaja

Kristian Tuohilampi.

Tuto Hockey ja toimitusjohtaja Toni Arppe ovat purkaneet sopimuksensa. Arppe ehti olla Tuton toimitusjohtajana vain vajaan vuoden. Tuton väliaikaisena toimitusjohtajana toimii pitkään Tutoa kaukalon puolella edustanut Kristian Tuohilampi . Muutos liittyy Tuton omistajamuutoksiin.