Jos kerros- tai rivitaloasunnossa syttyy tulipalo, se on vaarallista kaikille talon asukkaille. Kyselyn mukaan moni epäilee, pystyvätkö naapurit pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista. Taloyhtiöissä voitaisiin lisätä kaikkien asukkaiden turvallisuutta ottamalla palovaroitinten kunnossapito yhteiseksi tehtäväksi.

Kun tulipalo syttyy, kipuaa savu kuuman ilman mukana ylöspäin. Jos katossa on toimiva palovaroitin, se havaitsee savukaasut ja alkaa hälyttää voimakkaalla äänellä. Asunnon asukkaat ja todennäköisesti myös naapurit havahtuvat. Toimiva palovaroitin antaa aikaa yrittää alkusammutusta tai pelastautua palon alta.

Usein palovaroitin ei kuitenkaan toimi. Pelastustoimen tilastojen mukaan vuonna 2020 vain noin joka kymmenennessä kuolemaan johtaneessa rakennuspalossa oli toimiva palovaroitin. Palovaroitin saattaa puuttua tilasta kokonaan, olla rikki tai asennettu väärin, tai esimerkiksi paristo olla lopussa. Tulipaloissa menehtyy Suomessa vuosittain noin 50 henkilöä.

– Harva kokee palovaroitinta erityisen kiinnostavaksi, mutta olisi hyvä ymmärtää, kuinka suuri sen merkitys voi olla tulipalotilanteessa. Palovaroitin on yksi tehokkaimpia ja edullisimpia tapoja ehkäistä palokuolemia ja mittavia vahinkoja. Laite ei kuitenkaan toimi ikuisesti, vaan vaatii esimerkiksi säännöllistä testausta ja uusimista noin 5–10 vuoden välein, kertoo projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Lain mukaan jokaisessa asunnossa tulisi olla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Taloyhtiöissä vastuu palovaroittimista on valtaosin asukkailla itsellään. Vuoden 2010 jälkeen rakennetuissa asuintaloissa palovaroittimet on kytketty sähköverkkoon, ja niiden hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa taloyhtiö. Tätä vanhemmissa rakennuksissa, eli valtaosassa Suomen kerros- ja rivitaloja, vastuu palovaroittimista ja niiden kunnossapidosta on lähtökohtaisesti asukkailla itsellään.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset arvioivat naapureidensa pystyvän pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista. Kerros- ja rivitalossa asuvista vain kaksi viidestä (42 %) uskoo, että melkein kaikki taloyhtiön asukkaat pystyvät huolehtimaan palovaroittimiensa toimintakunnosta ja esimerkiksi pariston vaihdosta. Lähes yhtä usea vastaaja (40 %) arvioi, että siihen pystyy moni taloyhtiön asukas, ja noin joka kymmenes vastaaja (8 %), ettei kovin moni.

Vain runsaat puolet (57 %) kerros- tai rivitalossa asuvista arvioi, että melkein kaikilla asukkailla taloyhtiössä on asunnoissaan toimivat palovaroittimet.

– Itse ihmiset kertovat kyselyissä usein, että heidän kotoaan löytyy palovaroitin, ja niin oli tässäkin tapauksessa. Palohavaintojen mukaan ne eivät kuitenkaan usein toimi. Kannustan siis ennemmin tarkistamaan omankin laitteen kunnon kuin automaattisesti olettamaan sen toimivan, sanoo Määttänen.

Katonrajassa olevan laitteen hankinta ja huolto saattaa unohtua keneltä tahansa, mutta erityisen hankalaa palovaroittimen kunnossapito voi olla henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän, liikuntarajoitteiden tai muistisairauden takia. Myös päihteiden käyttö altistaa vaaroille. Riskiryhmillä on suurin riski menehtyä ja loukkaantua tulipaloissa.

– Jos asunnossa syttyy tulipalo, se on tietysti suurin vaara asukkaalle itselleen. Samalla palo voi kuitenkin myös levitä rakennuksessa esimerkiksi porraskäytävän, rikkoutuneen ikkunan tai kattorakenteiden kautta. Mekin LähiTapiolassa korvaamme vuosittain satoja palo- tai savuvahinkoja, joissa palonlähde on esimerkiksi naapuriasunnossa, vintillä tai kellarissa, arvioi Määttänen.

Tilastokeskuksen mukaan jo yli 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin, ja yhä useampi heistä on iäkäs. Taloyhtiöissä voitaisiin merkittävästi lisätä kaikkien asukkaiden turvallisuutta ottamalla yhdessä suurempi rooli asuntojen palovaroittimien kunnossapidosta.

– Taloyhtiössä voitaisiin esimerkiksi päättää asennuttaa kaikkiin asuntoihin palovaroittimet ja vaihtaa ne säännöllisesti uusiin. Asukkaita voitaisiin myös avittaa pariston vaihdossa. Taloyhtiöillä on tähän tehtävään yleensä yksittäistä asukasta leveämmät hartiat.

Tulipalo keskeyttää aina talon arjen. Pahimmillaan tulipalo johtaa henkilövahinkoihin. Omaisuutta voivat tulen lisäksi vahingoittaa esimerkiksi savu ja sammutusvesi. Asunto tai jopa koko talo saattaa joutua isoon remonttiin ja olla pitkään asumiskelvoton.

Laki vaatii meiltä varoittimia. Pelastuslain mukaan kaikissa asunnoissa tulee olla riittävästi palovaroittimia, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon. Minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 neliömetriä kohti joka kerroksessa. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet vaaditaan asuinrakennuksissa, jotka ovat saaneet rakennusluvan 1.2.2009 jälkeen. Vanhemmissa taloissa käytössä on pääsääntöisesti paristokäyttöiset palovaroittimet, jotka asukkaat itse hankkivat ja huoltavat. Asukkaan vastuulla on myös aina säännöllisesti testata varoittimen toimivuus.

Palovaroitin ei ole ikuinen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on tutkimuksissaan havainnut, että palovaroittimen savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä vuosien myötä. Varoittimet suositellaan uusimaan vähintään kymmenen vuoden välein. Paristo kannattaa vaihtaa vuosittain ja testaus tehdä jopa kuukausittain.

Paloturvallinen taloyhtiö -sivuille on koottu asukkaille ja osakkaille käytännön tietoa ja neuvoja palovaroittimista. Sivuilta löytyy esimerkiksi laskuri, jolla voi arvioida tarvittavien palovaroittimien määrää, sekä tietoa palovaroitinmalleista ja vastuukysymyksistä. Sivut ovat tuottaneet yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, LähiTapiola, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 17.–23. syyskuuta 1 013 suomalaista. Palovaroittimia koskeviin kysymyksiin vastasi runsaat 590 kerros- tai rivitalossa asuvaa henkilöä. Kyselytutkimuksen vastaajajoukko edustaa maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)