Sisäkorvaistutteiden yleistymisen myötä yhä useampi syntymäkuuro kuulee. Ilman sisäkorvaistutetta lapsi on kuitenkin edelleen kuuro. Teknologian ja apuvälineiden edistymisen myötä yhteiskunnassa tapahtunut kehitys, jossa kuurojen ja kuulovammaisten lasten oikeudesta viittomakieleen on tingitty.

Maanantaina 17. toukokuuta Turun kaupunginvaltuustossa jättämässäni aloitteessa esitin, että Turun kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin kuurojen, kuulovammaisten sekä viittomakielisten lasten ja nuorten kielellisten oikeuksien parantamiseksi. On tarpeen arvioida perusteellisesti, miten Turun kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ja muissa kunnallisissa palveluissa kuurojen, kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten ja nuorten yhdenvertaisuus ja oikeudet toteutuvat.

Vahva äidinkielentaito tukee lapsen tunneilmaisua, vuorovaikutusta, osallisuutta ja edesauttaa kognitiivisten kykyjen sekä esimerkiksi uusien kielten oppimista. Viittomakieli ei haittaa puheen oppimista. Kielen kehityksen kannalta varhaislapsuus on merkittävää aikaa. Kuurojen, kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten ja nuorten kaksikielisyyttä onkin tuettava varhaislapsuudesta alkaen. Viittomakieli voi olla myös kuulevan lapsen äidinkieli (CODA-lapset, children of deaf adults). Mahdollisuus viittomakielisiin oppimispolkuihin sekä oikeus opiskella viittomakieltä äidinkielenä on turvattava.

Viittomakielen oppimista on tuettava kotiin tarjottavalla viittomakielen kotiopetuksella Päiväkoteihin ja kouluihin pitää palkata riittävästi viittomakieltä osaavaa henkilöstöä. Myös tulkkipalveluita on oltava riittävästi saatavilla.

Elina Sandelin (vas.), kaupunginvaltuutettu, vs. varhaiskasvatuksen erityisopettaja, FM