Mikromuovia kulkeutuu Itämereen huleveden eli viemäreihin johdettavan sade- ja sulamisveden mukana. Innogreen on testannut ulkoviherseinän kykyä estää mikromuovien ajautumista Itämereen. Innogreenin toimitusjohtaja Mikko Sonnisen mukaan ulkoviherseinät luovat viihtyisyyttä kaupunkiin ja oikein sijoitettuina ne toimivat mikromuovin tehokkaina suodattimina.

– Ulkoviherseinän avulla pystytään hyödyntämään hulevettä kasviseinän kastelussa ja seinä itsessään voi katkaista mikromuovien matkan vesistöihin. Kasviseinät voivat olla keino, joilla ratkaistaan muutenkin kaupungistumisen ongelmia. Tämä tietenkin vaatii, että taustalla on tutkimustyötä, ja että kyseessä on oikeasti ekologinen ja kestävä malli, eikä siis pelkästään vihermaalausta, Sonninen painottaa.

Innogreenin Testaushanke on osa mittavaa Turun ja Helsingin kaupunkien yhdessä koordinoimaa vuonna 2007 käynnistynyttä Itämerihaastetta, johon on liittynyt jo mukaan yli 300 organisaatiota.

– Aikaisemmin emme ole tutkineet, miten saadaan mikromuovia sisältävää vettä kierrätettyä kasvielementtien läpi ja nyt saatiin todella positiivisia tuloksia. Meillä Itämerihankkeessa toteutettiin viherulkoseinän prototyyppi, joka mukailee sitä aitoa tilannetta. Kasviseinät voivat olla erinomainen suodatin vesistöjen kuormittumista vastaan, Sonninen sanoo.

Sonnisen mukaan muovia kerääntyy vähän kaikkialta kaupunkiympäristössä ja eniten sitä muodostuu autojen renkaista.

– Kaupungeissa suurin yksittäinen mikromuovin lähde on tieliikenne. Jo pelkästään ajoneuvojen renkaiden kuluminen tuottaa vuosittain 5 000 – 10 000 tonnia mikromuovipäästöjä. Hulevesien mukana teiltä kulkeutuu Itämereen isoja määriä mikromuovia. Viherseiniä voisi sijoittaa kaupungissa paikkoihin, mistä pääsee helposti mikromuovia vesistöihin kuten esimerkiksi siltojen viereen tai sitä voisi pumpata hulevesisäiliöistä suoraan kasviseinille. Näin vesistöön kulkeutuva mikromuovi ei pääsisikään kulkeutumaan Itämereen kasvielementtien läpi.

Ideaalikaupunkiympäristössä viherseinät muodostaisivat kanjoneita ja viihtyvyyden sekä suodattavuuden lisäksi pystyisi vaikuttamaan myös ilmanlaatuun tehokkaammin.

– Lehdistö toimii hyvin fyysisenä esteenä myös rakennuksissa. Aiomme tutkia lisää myös sitä, miten viherseinät vaikuttavat energiatalouteen talon sisällä. Voiko viherseinä suojata rakennuksen ulkokuorta ja voiko se mahdollisesti viilentää rakennusta kesällä?

Sonninen toivoo, että kasviseinissä voisi hyödyntää kotimaisia kasvilajeja.

– Kasviseinässä on hyvä käyttää kasveja, jotka kukkivat ja näyttävät hyvältä koko kasvukauden.

Marianne Rovio