Nimpparisankari: Iloinen ja reipas Tatu
TurkulaisenTatu Gmeinerin elämään on sattunut jonkin verran kaimoja, vaikka Tatu-nimisiä ei Suomessa hirveästi olekaan.
– Yläasteella olin kolme vuotta samalla luokalla yhden toisen Tatun kanssa ja nykyään on työkaverinakin Tatu. Tosin meillä on parikymmentä vuotta ikäeroa, putkimiehenä työskentelevä Gmeiner kertoo.
– Muuten kaimoja ei kyllä ole juuri tullut juurikaan vastaan.
Tatu on varsin perinteinen suomalainen nimi. Tatuja Suomessa on ollut jo ennen itsenäistymistä, mutta nimi on selvästi yleistynyt vuoden 1980 jälkeen. Suomessa Tatu-nimen on saanut noin 5 000 suomalaista. Lähes 4 000 heistä on syntynyt viimeisen 40 vuoden aikana.
Gmeinerin syntymän aikaan, vuonna 1998, Tatu-nimi oli lähes suosionsa huipulla. Tuolloin runsaat sata miestä sai kutsumanimekseen Tatun. Suosituimmillaan Tatu oli 1995, jolloin 156 sai Tatun kutsumanimekseen.
– Itse olen ollut nimeeni tyytyväinen. Joskus pienempänä se tosin tuntui vähän aikaa jotenkin erikoiselta, vaikka ei se edes mikään erikoinen nimi ole, Gmeiner sanoo.
Etunimensä Gmeiner sai äidin jumppaohjaajan innoittamana.
– Hänellä oli joku jumppaohjaaja tai vastaava, jonka nimi oli Tatu. Tämä Tatu oli kuulemma hirveän reipas ja iloinen tyyppi, joten äiti halusi ilmeisesti sen vuoksi antaa minulle Tatu-nimen.
Juurikaan muita vaihtoehtoja Gmeinerin vanhemmilla ei kuulemma nimen suhteen ollut.
– Ainoastaan silloin, kun sukupuoleni ei vielä ollut varma oli ilmeisesti tyttölapsen varalle joku nimi. Satu ja Taru ilmeisesti oli sellaisia, mitä mietittiin.
Joulun odotuksen aikoihin osuva nimipäivä ei Gmeinerin elämässä ole suurempia tunnekuohuja tai juhlallisuuksia aiheuttanut.
– Jotain pientä muistamista on saattanut joskus olla, suklaalevyä tai vastaavaa, mutta ei sen kummempaa. Olen itsekin niin huono muistamaan kenenkään nimipäivät, ettei se ole ihme, Gmeiner sanoo.
Tatun nimipäivä on 11. joulukuuta.
Ilkka Lappi