Sinunkin sängyssäsi on todennäköisesti pölypunkkeja, mutta ne ovat vaarattomia. Pölypunkit ovat aihe, jolla suomalaisia on peloteltu sukupolvesta toiseen. Pölypunkit yhdistetään likaiseen kotiin, joten ihmisiä kehotetaan vaihtamaan lakanoita ja tuulettamaan petivaatteita ahkerasti. Pölypunkkeihin liittyy paljon uskomuksia, mutta totuus on, että ne eivät ole niin vaarallisia kuin luullaan.

Pölypunkit ovat mikroskooppisen pieniä hämähäkkieläimiä, jotka viihtyvät kosteassa ja pölyisessä ympäristössä. Ne pitävät myös lämmöstä: yli 25 astetta on pölypunkin ihannelämpötila.

Pölypunkit syövät ihmisen ihosta irtoavaa hilsettä, siitepölyä ja homehiukkasia. Ne voivat aiheuttaa myös allergiaa, atooppista ihottumaa ja astman pahenemista.

Allergia-, iho- ja astmaliiton lehden mukaan pölypunkit ovat maailmanlaajuisesti merkittävimpiä hengitysteiden allergisten sairauksien aiheuttajia. Sen mukaan jopa noin 65 - 130 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii pölypunkkiallergiasta.

Suomessa on nykyään vähän pölypunkkeja verrattuna viime vuosisataan. Syyksi on arveltu kuivaa sisäilmaa ja viileää ilmastoa. Allergia-, iho- ja astmaliitto selvitti vuonna 2018, ovatko pölypunkit kuolleet kokonaan sukupuuttoon. Tutkimuksessa käytiin läpi 64 erilaista kotia, joissa oli havaittu allergiaoireita. Mahdolliset pölypunkit kerättiin imuroimalla kotien patjat.

Punkkeja löytyi, mutta ei niin paljon, että ne voisivat aiheuttaa allergiaoireita: allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan punkkeja olisi tarvittu kymmenkertainen määrä, jotta oireet olisivat voineet johtua niistä. Tutkittavien allergiaoireet eivät loppujen lopuksi muistuttaneetkaan pölypunkkien aiheuttamia oireita. Punkit aiheuttavat nenän tukkoisuutta aamuisin ja öisin, hengitysvaikeuksia yöllä sekä kuorsausta.

Jos pölypunkeista haluaa eroon, pelkkä pikainen vuodevaatteiden tuuletus silloin tällöin ei riitä. Vuode täytyy imuroida ja lakanat, tyynyt ja peitot pestä joka viikko kuudessakymmenessä asteessa. Lisäksi tyynyt, peitot ja patjat täytyy viedä talvella ulos vuorokaudeksi vähintään kahdeksantoista asteen pakkaseen. Toinen vaihtoehto on laittaa petivaatteet pakastimeen vähintään tunnin ajaksi tai kuumentaa ne saunassa 60-asteisiksi kaksi kertaa vuodessa. Lämpö- tai pakkaskäsittelyn jälkeen petivaatteet pitäisi vielä pudistella ja imuroida. Tällaisiin vaivalloisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan pölypunkkien vuoksi tarvitse eikä kannata ryhtyä. Suomessa on niin vähän pölypunkkeja, että petivaatteiden pakastaminen ja saunottaminen on turhaa.

Ellei epäile pölypunkkiallergiaa, pölypunkkeja itsessään ei tarvitse pelätä. Ne ovat ihmissilmälle näkymättömiä eivätkä pure ihmistä tai muutenkaan ilmoita olemassaolostaan.

Elli Kummala