Teknologiateollisuuteen julistettu laaja lakko alkoi maanantain vastaisena yönä puolilta öin. Lakkoon menee teknologiateollisuudessa kaikkiaan noin 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä kahdella sadalla toimipaikalla. Tuotantomenetykset ovat satojen miljoonien eurojen suuruusluokassa kolmen lakkovuorokauden ajalta.

Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n lakot kohdistuvat Teknologiateollisuus ry:n sopimusaloista teollisuuteen, malmikaivoksiin sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Pron ja YTN:n lakko suunnittelu- ja konsulttialalla toteutuisi kolmessa aallossa, jos ratkaisua ei ole syntynyt.

– Tilanne on äärimmäisen vakava, sillä liitot hakevat lakolla painostaen aivan liian korkeita palkankorotuksia taloustilanteeseen nähden. Kyse on työpaikoista. Jos ammattiliittojen vaatimukset toteutuisivat, yritysten kilpailukyky heikkenee ja sitä kautta myös yritysten työllistämismahdollisuudet. Teknologiateollisuus ei voi tieten tahtoen tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat työllisyyden ja vievät pohjan pois tulevalta, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Helle Teknologiateollisuus ry:stä.

Ammattiliitot ovat perustelleet palkkavaatimuksiaan joidenkin yksittäisten maiden tuntuvilla sopimuskorotuksilla. Teknologiateollisuuden mukaan samalla on unohdettu, että eri maiden työmarkkinajärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Kustannuskilpailukyvyssä ollaan Suomen Pankin arvioiden mukaan edelleen takamatkalla keskeisistä kilpailijamaista.

– Suomessa palkat joustavat varsin vähän, joten sopimuskorotusten ylimitoittaminen olisi epävarmassa taloustilanteessa kohtalokasta työllisyydelle. Esimerkiksi Saksassa sopimuskorotukset määrittelevät vain hyvin vähän, miten ansiot todellisuudessa kehittyvät. Palkat voivat siellä joustaa myös alaspäin taloustilanteen niin vaatiessa. Ruotsissa taas oma valuutta tukee yritysten kilpailukykyä, Helle tähdentää.

Helle muistuttaa, että palkansaajien ostovoima on parantunut vuoden 2014 jälkeen joka vuosi. Hyvä työllisyyskehitys ja matala inflaatio ovat tukeneet ostovoiman parantumista. Myös ostovoiman näkökulmasta on siis tärkeää, ettemme aiheuta omilla toimillamme hallaa työllisyydelle.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala yritti ratkaista Teollisuusliiton lakonuhan sovintoehdotuksella maanantaina 2. joulukuuta. Teollisuusliitto hylkäsi esityksen. Ratkaisu olisi korottanut palkkoja 1,6 prosenttia kaksivuotisen sopimuskauden aikana. Ratkaisu ei sisältänyt minkäänlaisia työehtojen heikennyksiä. Kiky-tunnit olisivat poistuneet teknologiateollisuuden työntekijöiltä, ja työaika olisi lyhentynyt nykyisestä 24 tunnilla.

Teknologiateollisuus sanoo, ettei se vaadi missään neuvottelupöydässä heikennyksiä työehtoihin. Palkkoja ollaan valmiita korottamaan. Teknologiateollisuuden mukaan kustannuskilpailukyvyn parantaminen on kuitenkin tärkeää, jotta yritykset pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla kysynnän supistuessa hidastuvan talouskasvun takia. Työajan pidennys halutaan säilyttää Pron ja YTN:n sopimuksissa, joissa se on nykyisin kiinteänä osana sopimusrakenteita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)