Mauri Kososen kankaana on kivi ja betoni
Muraali ei sanana välttämättä kerro mitään maallikolle, mutta kun yhdistää ympäristötaiteen ja seinämaalauksen, niin aletaan päästä kartalle. Kuvataitelija Mauri Kosonen tekee seinämaalauksia, kuten esimerkiksi Härkämäen aurinkovoimalan seinää koristava Aurinkotuulen viemää -taideteos. Teoksen tulee Kososen mukaan palvella ohikulkevia ihmisiä.
Taideteokseen hän on kuvannut aurinkotuulta, revontuli-ilmiön syntyä, sekä avaruusmaisemaa galakseineen. Teoksen pintaan on pimeällä heijastettu revontulien videokuvaa, muuntaen teoksen kolmiulotteiseksi.
Muraalitaiteen nykytilanteen suomalaisittain Kosonen näkee hyvänä, sillä muraaleja on tehty ympäri maata.
– En tiedä eletäänkö nyt jo muraalien huippusuosion jälkeistä aikaa, jossa ihmiset ovat alkaneet miettiä niiden haittapuolia. Tavallaan ihmiset pakotetaan katsomaan muraaliaan talonsa seinällä. Tässä taiteessa pitää huomioida, että se antaa jokaiselle katsojalle jotain sisältöä, kertoo Kosonen.
Kosonen lukee itsensä perinteisen kuvataiteen tekijäksi.
– Ensin käyn kuvaamassa kohteen, tutustun siihen paikkaan. Tämän jälkeen alan miettiä kohteeseen sopivaa ideaa. Idean saatuani alan työstämään piirrosta siitä. Härkämäen teoksessa opiskelin muun muassa avaruutta ja galakseja, miten aurinkotuuli toimii tieteellisesti. Muunsin sen kuvaksi.
– Käytän muraaliteoksissani ihan normaaleja julkisivumaaleja siveltimellä ja jatkovarrella maalaten. Härkämäen maalauksen peltikattomaaleja sävytin käsin. Maalasin monina kerroksina, josta se kolmiulotteisuuden vaikutelma syntyi.
Muraalitaideteoksen tekemiseen käytettyä aikaa ei Kosonen pysty laskemaan yksiselitteisesti. Kyse on suunnittelun ja erilaisten mittasuhteiden välisestä vuoropuhelusta, lupabyrokratiaa unohtamatta.
– Vuonna 2015 oli Energiateollisuus ry:n ideakilpailu, jonka voitin. Turku Energia haki kaasukellonsa kaasupalloon teosta, johon sitten tein Window of the Sun -taideteoksen. Projisoin Nasan tuottamaa aurinkokuvaa yksitoista metriä korkean kaasupallon pintaan. Tein pallolle tulipyrstön punaisesta hakkeesta. Tätä kautta päädyin muraaleihin. Samana kesänä tein myös Vuorenneito-muraalin ja ympäristötaideteoksen Luolavuorentielle, muistelee Kosonen.
– Seuraavana kesänä tein kaasupallolle toisen Elements-nimisen videoteoksen sekä kolmiulotteisen muraaliteoksen nimeltä Vuorenpeikon temppeli Naantalintien varteen.
Kosonen näkee muraalitaiteen tulevaisuuden Suomessa laajemmin kuin vain taidesuuntauksen sisällä, enemmänkin laajemman suuntautumisen julkiseen taiteeseen.
Kurt Hedborg
















