Mitä suomalaiset tekevät, kun kodin ulkopinnoille ilmestyy home- ja leväkasvustoja. Joka kymmenes uskoo virheellisesti, että homepilkuista pääsee eroon maalaamalla päälle.

Toimenpide ei poista kasvustoja, vaan ne puskevat uuden maalipinnan läpi tuota pikaa. Jos kalusteiden kangaspehmusteiden, markiisien tai terassikalusteiden pintaan ilmestyy homepilkkuja, ne heitetään herkästi menemään. Roskisten täyttämisen sijaan pinnat ja kankaat voi puhdistaa ja näin saada niille lisää käyttöaikaa.

Kun kodin ulkopinnoille ilmestyy home- tai leväkasvustoja, moni mies tarttuu painepesuriin. Kovaa kyytiä saavat erityisesti pihalaatat, terassit ja aidat. Talon julkisivun kohdalla painepesusta intoilevat alkavat empiä. Oppi on mennyt perille, ja puolet tietää valita puhdistukseen hellemmän huoltopesun, joka ei kuluta pintaa.

Sokevan teettämässä kyselyssä kartoitettiin suomalaisten asenteita kodin huolto- ja remonttihommia kohtaan. Kyselyyn vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista, joista puolet on naisia ja puolet miehiä. Vastauksista selviää, että huoltotyöt ja pikku remontit hoidetaan pääosin itse, tulotasosta riippumatta.

Tavanomainen riesa kodin ulkotiloissa ovat pinnoille kertyvät homepilkut ja vihertävät leväkasvustot. Niitä ilmestyy varsinkin kostean kesän ja leudon talven jälkeen esimerkiksi ikkunanpieliin, terasseille ja aitoihin. Sammal on katoille herkästi ilmestyvä ei-kutsuttu vieras.

Likaantuneet pinnat voivat aiheuttaa asukkaille häpeän tunnetta. Mietitään, että mitä naapuritkin ajattelevat. Vastaajista 70 prosenttia kertoo kiinnittävänsä itse huomiota siihen, jos naapuruston seinissä tai aidassa kukkivat home- ja leväkasvustot. Yhtä moni kokee ne häiritseviksi. Tätä mieltä ovat varsinkin naiset, yli 65-vuotiaat ja rivi- tai paritaloissa asuvat.

– Ratkaisuna moni kaivaa esiin painepesurin, vaikka se on ihan väärä valinta. Kova paine voi rikkoa puun pintaa ja saada sen tikkuuntumaan. Yleisimmät kattomateriaalit ovat rakenteeltaan huokoisia. Paineen voimasta pinta saattaa huokoistua lisää tai säröillä. Rikottuun pintaan mikrobikasvusto ilmestyy entistä terhakkaammin, varoittaa Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.

Kyselyssä tiedusteltiin, mitä tekisit, jos kodin erilaisille ulkopinnoille alkaa kertyä hometta, levää tai sammalta. Sormi menee suuhun monella. Kohteesta riippuen 12–21 prosenttia vastasi, että ei tiedä mitä tehdä.

Herkimmin roskiin lentäisivät terassikalusteiden kangaspehmusteet. Lähes puolet ei yrittäisi puhdistaa niitä, vaan vaihtaisi ne uusiin. Likaantuneet markiisit ovat toisena hävityslistalla. Joka viides ei jaksaisi yrittää puhdistaa niitä, vaan laittaisi ne vaihtoon. Varsinkin naiset hankkisivat mieluummin uutta tilalle.

– Pihatekstiilit ovat säiden armoilla pitkin kesää. Jos homepilkkuja alkaa tulla, älä lannistu. Niiden puhdistukseen on olemassa omia ulkotekstiilien pesuaineita. Mieluiten tekstiilit kannattaa suojata jo ennakkoon spray-muotoisella suoja-aineella, joka ehkäisee kasvustojen syntymistä. Apu löytyy ihan normi rautakaupan hyllyltä, Kärppä toteaa.

Suurin osa yrittäisi puhdistaa terassikalusteet, puiset terassilaatat tai -laudat. Silti joka kymmenes uskoo, että home- ja leväkasvustot tarkoittavat, että ne pitää vaihtaa uusiin. Terassikalusteiden kohdalla saman johtopäätöksen vetää 13 prosenttia vastaajista.

– Puisia terassi- ja parvekekalusteita on jo totuttu puhdistamaan. Ne pitää kuitenkin aina pestä ennen öljyämistä tai muuta pintakäsittelyä. Siksi 44 prosenttia vastaajista tietää jo, että niihin on saatavana omat huoltopesuaineensa. Varsinkin 35–54-vuotiaat ja rivitaloasujat ovat tässä valveutuneita, Kärppä mainitsee.

Pesutapoina vaihtoehdoiksi annettiin kyselyssä joko huoltopesuaineen käyttö tai painepesuri. Monessa kohteessa ne saivat lähes tasaväkisen kannatuksen. Painepesuri sai toistuvasti suurempaa kannatusta miehiltä kuin naisilta, jotka olivat avoimempia huoltopesuaineiden käytölle. Erityisesti yli 65-vuotiaat ja alle 25-vuotiaat miehet ovat eniten innoissaan painepesurin käytöstä. Varsinkin, jos kyseessä on omakotitalon asukas.

– Todennäköisimmin painepesurilla aletaan puhdistaa betonisia pihalaattoja. Niitä suihkuttaisi puhtaaksi 61 prosenttia vastaajista. Terassin ja aidan kohdalla äänet menevät tasan huoltopesuaineen kanssa. Sen sijaan erilaisten julkisivujen kanssa osataan jo aiheellisesti varoa. Vain joka viides uskaltaisi käyttää painepesua niiden puhdistukseen. Puolet vastaajista turvautuisi julkisivuille tarkoitettuun huoltopesuaineeseen, Kärppä sanoo.

Katon kohdalla joka kolmas olisi valmis kiipeämään painepesurin kanssa katolle. Kova paine irrottaa kyllä kasvustot katon pinnalta, mutta se ei tepsi kattomateriaalin sisään kasvaneisiin itiöihin. Siksi sammal palaa nopeasti uudelleen. Kasvustoon imeytyvä puhdistusaine tuhoaa kasvustot juuriaan myöten. Siksi se antaa pidempiaikaista suojaa uusilta kasvustoilta.

– Vihoviimeinen vaihtoehto levä- ja homekasvustojen peittämiseen on maalata niiden päälle. Huolestuttavaa on, että erilaisten julkisivujen kohdalla joka kymmenes ratkaisisi tilanteen tarttumalla pensseliin. Jos likaantunutta pintaa maalaa ilman puhdistusta, kasvustot puskevat maalipinnan läpi kahta kovemmalla voimalla. Siksi pinnat täytyy aina puhdistaa ennen maalauksen aloittamista, Kärppä muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)