Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitos järjesti 24. lokakuuta avoimet ovet yleisölle. Fysiikan päivän aikana ihmiset pääsivät tutustumaan fysiikan nykytilaan Turun yliopistolla, jossa fyysikot esittelivät tutkimustaan tiede-esitysten ja luentojen avulla sekä vierailuilla fysiikantutkimuksen laboratorioihin. Tapahtuma mahdollisti tutustua hieman lähemmin siihen mihin kaikkeen fysiikkaa tarvitaan.

– Luonnontieteissä pitää tehdä havaintoja sekä kehittää teoriaa uusilla havainnoilla, kertoi tohtori Johannes Niskanen, joka tutkii muun muassa molekyylejä ja nesteitä fysiikan ja tähtitieteen laitoksella materiaalitutkimuksen laboratoriossa. Se on yksi seitsemästä laitoksen laboratoriosta.

Laitoksella tehdään tutkimusta avaruustutkimuksen, materiaalitutkimuksen, kvanttioptiikan, teollisuusfysiikan, teoreettisen fysiikan laboratorioissa sekä Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa ja Tuorlan observatoriossa. Yhteensä heitä on noin sata palkattua tutkimustyötä tekevää, joihin kuuluu opetushenkilökuntaa, jatko-opiskelijoita sekä projektitutkijoita.

Maallikolle fyysikkojen puheet kuulostavat kiinalta, mutta tutkijoiden esittelyt avartavat hieman fysiikan tutkimuksen maailmaa. Niskanen ja professori Edwin Kukk esittelevät yliopistolla rakennettua ionien massaspektroskopian laitetta. Heidän tekemä tutkimuksensa kulkee fysiikan ja kemian rajoilla.

– Tutkimme tämän laitteen avulla fyysikon näkökulmasta muun muassa sitä, miten syöpäpotilaalle annettu sädehoito vaikuttaa soluihin. Höyrystämme molekyylejä ja ionisoimme niitä ultravioletti- ja röntgensäteilyllä joten näkisimme, miten säteily vahingoittaa niitä, Kukk täsmentää.

Fyysikko Ermei Mäkilä puolestaan kertoo tutkivansa teollisuusfysiikan laboratoriossa huokoista piitä. Hän tekee tutkimusta siitä, miten sitä voisi soveltaa paremmin lääketeollisuudessa, sillä huokoinen pii pystyy sitouttamaan itseensä lääkeaineita, molempien sitten liuetessa hallitusti ihmisen elimistöön.

– Piitä löytyy kaikessa taskustasi löytyvästä teknologiasta kuten vaikkapa kännykästäsi. Lääketeollisuutta varten tutkimme huokoiseksi muutettua piitä, koska tällöin pii toimii myös lääkeainekuljettimena mahdollistaen tehokkaan ja kohdennetun lääkeannostelun.

Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa tutkimusta tekevä ja tohtoriksi väittelevä Ville Lähteenlahti kertoi tekevänsä tutkimustaan todella kylmissä lämpötiloissa. Monesti tutkimuksia tehdään lähellä absoluuttista nollapistettä eli miinus 273 asteessa.

– Tutkimme suprajohteita ja magneettisia materiaaleja. Jos löytäisimme vastauksen siihen, miten huoneenlämpötilan suprajohteita voitaisiin valmistaa niin siinä olisi ainesta Nobel-palkintoon. Suprajohtava materiaali on ainetta, jonka sähköinen vastus on olematon. Nykyisin suprajohtavuus edellyttää alhaisia lämpötiloja.

Marianne Rovio