Kuvia Runosmäestä esittelevä yli seitsemän minuuttinen videoteos Minä Runosmäessä – Runosmäki minussa on nähtävillä lokakuun ajan Nummen kirjastossa.

Video on osa Kontti huudeilla - asuinalueet asukkaiden silmin -projektia. Turun museokeskuksen projektissa tarkasteltiin lähiöiden elämää niiden asukkaiden näkökulmasta. Runosmäen lisäksi tarkastelussa olivat Pansio-Perno ja Halinen, joissa kohderyhminä olivat Runosmäestä poiketen alueilla asuvat nuoret.

Turun vapaa-aikatoimialan vuorovaikutussuunnittelija Pia Hovi-Assad kertoo, että Runosmäessä vuosikymmeniä asuneiden ihmisten tuomista valokuvista näkyvät selkeästi muutokset alueen katukuvassa.

– Erilaisten palvelujen saapuminen ja poislähtö näkyvät videolla ja ne vaikuttavat paljon asukkaiden elämään. Ikäihmiset kertoivat, että kylämäistä yhteisöllisyyttä ei enää valitettavasti ole niin kuin ennen, Hovi-Assad kuvailee.

Vastaavaa kulttuuriperinnön taiteellista tutkielmaa ei Hovi-Assadin mukaan olla ennen tehty Turussa. Museot muualta Suomesta ovat myös osoittaneet mielenkiintoa projektimallia kohtaan. Vapaa-aikatoimialan kontti viipyi Runosmäessä puolitoista viikkoa ja sai yli 200 vierailijaa. Runosmäkeläiset saivat tuoda sinne vanhoja kuvia alueesta digitoitavaksi ja kertoa muistojaan, jotka vietiin osaksi videota.

Yksi projektin tarkoituksista oli tutkia, miten historia ja kulttuuriperintö heijastuvat asuinalueen katukuvaan ja asukkaiden elämään.

Runosmäkiseura ry:n puheenjohtaja Jorma Hellstén on tyytyväinen Runosmäkeä leimaavaan 1970-luvun väljään rakentamistyyliin, joka mahdollistaa viheralueet talojen ympärillä. Läheisten ulkoilu- ja liikuntareittien monipuolisuus on myös Runosmäen ehdoton valtti. Runosmäessä koko sen lähes 50-vuotiaan olemassaolon ajan asuneen Hellstenin mukaan kehitettävääkin löytyy.

– Asukkaiden ikärakennetta pitäisi nuorentaa lapsiperheillä. Uudet talot nopeuttaisivat kehitystä. Se säilyttäisi myös palveluita paremmin, Hellsten luettelee.

Yhdeksi tärkeimmistä voitoista Runosmäen historiassa Hellsten nimeää lähes koko pohjoisen Turun kattavan terveyskeskuksen pysymisen alueella noin kymmenen vuotta sitten. Silloin Kiikun terveyskeskus suljettiin huonokuntoisuuden vuoksi.

– Terveyskeskusta ei ehdotettu Runosmäkeen. Sen piti tulla Satakunnantien varteen. Oli sellaista henkeä, ettei sitä Runosmäessä tarvita. Lopputulos oli ison väännön takana. Kaupunginvaltuutettu Jukka Mikkola ja Runosmäkiseura tekivät ison työn sen eteen, Hellsten kehuu.

Hovi-Assadin mukaan videotyöpajan kohtaamisten perusteella runosmäkeläiset, joista iso osa on ikääntyneitä ovat onnellisia ja viihtyvät asuinalueellaan.

– Monet asukkaat korostivat luonnonläheisyyden hienoutta. Ihmiset tuntuvat olevan ylpeitä Runosmäestä, Hovi-Assad kiteyttää.

Aleksi Mäkelä