Turussa asuva Solyiman Ebrahimpoor, 32, on odottanut karkoitustaan jo reilun vuoden. Yhdessä vaiheessa hän odotti jo lentoa entiseen kotimaahansa Iraniin Metsälän vastaanottokeskuksessa neljä kuukautta. Humalistonkadulla sijaitsevassa parturiliikkeessään istuu mies, joka on kokenut poliittista vainoa kotimaassaan Iranissa.

– Maahanmuuttovirasto on antanut minulle kolme kertaa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Sen jälkeen sain pakkopalautuspäätöksen. Maahanmuuttovirasto ei ole mielestäni kunnolla panostanut siihen, että tapaukseni käytäisiin kunnolla lävitse, painottaa rauhallisen oloinen Ebrahimpoor.

Ebrahimpoor oli Iranin Kurdistanin demokraattisen puolueen aktiivinen jäsen ja tämä aiheutti hänelle ongelmia Iranin kaltaisessa yksipuoluevaltaisessa ja teokraattisessa yhteiskunnassa.

– Aloitin poliittisen toimintani parikymppisenä ja Iranissa olin aktiivinen vuodesta 2006 vuoteen 2013.

Ebrahimpoor ei ole lopettanut poliittista toimintaansa Suomessa ollessaan, vaan pyrkii edelleen vaikuttamaan Iranin politiikkaan. Se on tehtävä maanalaisesti, sillä laiton poliittinen toiminta Iranissa johtaa lähes väistämättä pidätykseen. Hänen mukaansa ongelmia koituu niin itselle kuin lähisuvullekin. Ebrahimpoor joutui Iranissa myös tutkintavankeuteen.

– En olisi ikimaailmassa voinut kuvitella, että mitä kaikkea vankilassa voi tapahtua. Vangit ovat henkisesti kovan paineen alla ja heitä uhkaillaan vartijoiden taholta jatkuvasti. Vangit myös tappelevat keskenään ja kuolemia on joka päivä. Huumausaineita, kuten kokaiinia, heroiinia ja hasista, tuodaan vankilaan valtion toimesta, hän kertoo.

Suomessa olonsa aikana Ebrahimpoor ymmärsi, että Iranin valtio ei pysty suoraan uhkaamaan hänen terveyttään, joten hän päätti jatkaa puoluepoliittista aktiivisuuttaan Suomesta käsin.

– Viranomaiset olivat sanoneet äidilleni, että minun ei kannata kuvitella, että he eivät saisi minua käsiinsä. He väittävät, että saavat minut käsiinsä jopa Suomesta.

SDP:n turkulainen kaupunginvaltuutettu ja Ebrahimpoorin avustajana toimiva Berhan Ahmadi haluaa korostaa, että puhuttaessa niin sanotuista turvallisista alueista maan sisällä, on turvallisuus aina suhteessa siihen, mihin heimoon, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään tai klaaniin henkilö kuuluu.

Muun muassa Stop Deportations -ryhmä on asettunut tukemaan Ebrahimpooria hänen hakiessaan uutta mahdollisuutta jäädä Suomeen.

Maahanmuuttovirasto Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon mukaan omillaan toimeen tuleminen ei ole Suomessa kriteeri oleskeluluvalle. Repo kertoo, että pakolaisaseman linjaa EU-maissa pyritään yhtenäistämään vaikka itse turvapaikkapäätöskäytäntöön ei ole hänen mukaansa tullut muutoksia.

– Ei ole päätöskäytäntöä kiristetty. Päätöksentekoon ja sen muutoksiin vaikuttavat lainmuutokset, oikeuskäytäntö sekä arviot lähtömaiden tilanteesta.

Kurt Hedborg