Ihmisen perimässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Jotkut muutokset rikastuvat suotuisissa olosuhteissa. Hyvä esimerkki on sirppisoluanemia, Afrikassa yleinen perimän muutos, joka suojelee malarialta. Malaria-alueilla paikoitellen jopa lähes puolet väestöstä kantaa tätä perimän muutosta.

Maidon sokerin eli laktoosin sietokyvyn sanotaan myös olevan perimän säätelemää. Laktoosi-intoleranssi, eli se ettei siedä maitosokeria, on oikeastaan se alkuperäinen tilanne. Kuumassa tropiikissa on alueita, joilla lähes koko väestö on näitä normaaleja laktoosi-intolerantikkoja.

Suomalaisista noin viidesosalla on edelleen tuo vanha geenimuoto. Perimän muutoksen myötä suurin osa suomalaisista on alkanut sietää laktoosia. Mutta miten on alkoholin laita?

New Scientist -tiedelehdessä kerrotaan amerikkalaistutkimuksesta, jossa kerrotaan alkoholin aiheuttavan yhä useammalle pahoinvointia. Havainto tehtiin, kun tutkijat etsivät nopeasti lisääntyneitä perimän muutoksia tuhansien ihmisten aineistosta. Yksi tällainen suhteellisen nopeasti lisääntynyt geenimuutos on alkoholidehydrogenaasi-entsyymiä koodaavassa geenissä. Tämä ADH-entsyymi hajottaa alkoholia asetaldehydiksi. Toinen elimistön entsyymi pilkkoo asetaldehydin harmittomaksi asetaatiksi.

Ongelma kuitenkin on, että tämä uusi ADH-entsyymi pilkkoo alkoholia asetaldehydiksi niin nopeasti, ettei tuo toinen entsyymi ehdi tehdä siitä harmitonta. Tämän seurauksena asetaldehydi kasautuu elimistöön, mikä aiheuttaa pahoinvointia jo pientenkin alkoholiannosten jälkeen. Geenimuutos siis vähentää alkoholin sietokykyä niin, ettei alkoholi enää maistu.

Ihminen on juonut alkoholia tuhansia vuosia ja näin geenimuutoksella on ollut aikaa kehittyä ja levitä. Mikä on tuon geenimuutoksen antama evoluutioetu? Alkoholin juominen lienee sittenkin niin haitallista, että ihmiselle on edullista elää ilman alkoholin juomista.

Pentti Huovinen

Kirjoittaja on LKT ja professori.