Nostalginen Turku: Turku kärsi mittavia pommitustuhoja heti jatkosodan alussa, vanhat kuvat pysäyttävät yhä
Turku selvisi jatkosodasta suhteellisesti pienemmin vaurioin kuin paljon lyhyemmästä talvisodasta. Kaupunki joutui kuitenkin armottoman pommituksen kohteeksi heti jatkosodan alkupäivinä, sekä myöhemmin myös sodan loppuvaiheessa. Turku oli oivallinen kohde viholliskoneille muiden strategisten kohteidensa lisäksi myös siksi, että kaupunki oli saksalaisten sotilaiden liikenteen solmukohta. Turun satamassa oli koko ajan runsaasti saksalaista sotakalustoa ja sataman lähellä sijaitsi vuodesta 1942 lähtien myös Pikku-Berliinin parakkikylä.
Jatkosodan alussa Neuvostoliiton ilmavoimat tekivät massiivisen hyökkäykseen Suomeen 25. kesäkuuta 1941. Turussa annettiin ilmahälytys pahasti myöhässä, kun taivaalla lipui jo yli 40 viholliskonetta. Kaiken kukkuraksi koneita luultiin alkuun saksalaiskoneiksi.
Neuvostokoneiden tähtäimessä olivat suomalaiset lentokentät lentokalustoineen. Turussa päämaali oli tietysti Artukaisten lentokenttä, jossa majaili isompi lentolaivue. Silloin osansa saivat myös Turun linna sekä satama-alue. Itänaapurilla oli tuolloin hallussaan Hangon vuokra-alue, josta käsin oli helppo tehdä yllättäviä iskuja muualle Suomeen.
Seuraavana päivänä rytisi vielä pahemmin, kun Turku sai koko jatkosodan pahimman pommituksen niskaansa. Vihollinen oli liikkeellä suurin piirtein samalla konekapasiteetillä kuin edellisenäkin päivänä. Pahimman pommisateen alle jäi Martin kaupunginosa. Koko Martinkirkon alapuolinen puutaloalue oli yhtä liekkimerta ja kaiken keskellä sojotti pystyyn jääneitä savupiippuja.
Myös Turun linna joen toisella puolella oli kuin mustunut aavelinna. Turun ilmatorjuntayksiköillä oli jatkosodan alussa ongelmia niin kaluston kuin tulikokemuksenkin suhteen. Kaksi ensimmäistä pommituspäivää vaati 23 kuolonuhria ja 54 haavoittunutta.
Tämän jälkeen neuvostopommittajat suuntasivat nokkansa saaristoon ja siellä suomalaisten ja saksalaisten sotalaivojen kimppuun. Turkuun tehtiin kuitenkin muutamia satunnaisia pommituslentoja vielä heinä- ja elokuussa sekä syksyllä 1941.
Joulukuussa 1941 Neuvostoliitto vetäytyi Hangosta ja myös Turku sai olla rauhassa ilmapommituksilta vuoden 1944 helmikuulle asti. Neuvostokoneet pommittivat Turkua 13. ja 22. helmikuuta, mutta kaupunkia pystyttiin jo suojaamaan tehokkaalla ilmatorjunnan sulkutulella kaikkein pahimmilta tuhoilta.
Heikki Möttönen
