Turun kaupungin toiminnan tehostamistoimet alkavat tuottaa tulosta. Kertaluonteisten erien oikaisun jälkeen kaupungin ylijäämä on vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella 0,2 miljoonaa euroa.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 1,4 prosenttia ja nettokäyttömenojen kasvu 0,3 prosenttia, mikä oli suurten kaupunkien matalin. Nettokäyttömenot kasvoivat vain 3,1 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 10,8 miljoonaa euroa enemmän kuin nettokäyttömenot. Kustannusten hallinta on saavutettu toimintaa tehostamalla, ja toiminnalliset tavoitteet tullaan pääosin saavuttamaan. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tarkemmin tilinpäätöksen valmistuttua.

Vuosi oli poikkeuksellisen hyvä myös investointien rahoituksen suhteen. Tulorahoituksella katettiin noin 94 prosenttia kaupungin investointien omahankintamenosta. Kaupungin velka kasvoi onnistuneen kustannusten hallinnan seurauksen maltillisesti 56,3 miljoonaa euroa. Kaupungin korolliset nettovelat vähenivät 131,7 miljoonaa euroa ja kääntyivät nettosaamisiksi tytäryhtiöille myönnetyn antolainauksen seurauksena.

Tilikauden ylijäämä ilman satunnaisia eriä oli 0,2 miljoonaa euroa, mikä on 28,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikate oli 61,1 miljoonaa euroa ja poistojen ollessa 62,7 miljoonaa euroa, voidaan talouden sanoa olevan lähes tasapainossa. Sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöjen yhtiöittämisestä kaupunki kirjasi 87,4 miljoonan euron kertaluontoisen myyntivoiton.

Valtuustokaudenpäätösten mukaisesti kuluvalle vuodelle tavoiteltua talouden tasapainottamistavoitetta on siirretty vuoteen 2018. Tämä johtuu valtionosuuksien merkittävästä pienenemisestä sekä pitkään jatkuneesta talouden taantumasta.

Palvelutarvetta ja kustannuksia kasvattivat korkea työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen. Menojen kasvu kohdistui erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuuteen ja erikoissairaanhoidon menoihin. Työmarkkinatukea koskevan lainsäädännön muutoksella siirrettiin kunnille vastuuta työmarkkinatuesta ja työttömien aktivoimisesta. Työttömyydestä aiheutuvat työmarkkinatuen kuntaosuudet kasvoivat yhdeksän miljoonaa euroa vuodesta 2014 ja työllisyysmäärärahojen käyttö kasvoi 0,4 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menojen lisäys oli 6,2 miljoonaa euroa (+3,4 %). Palveluvolyymit kasvoivat lisäksi vanhuspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa.

– Toimialojen johdolle ja kaupungin työntekijöille on annettava suuri kiitos toiminnan määrätietoisesta kehittämisestä ja kustannustietoisuudesta. Edellisvuoden tulos oli lupaavan hyvä ja viime vuoden vain 0,3 prosentin nettomenojen kasvu on erinomainen suoritus huomioiden sen, että samaan aikaan olemme joutuneet käyttämään rahaa merkittävästi entistä enemmän kohteisiin, joihin emme itse voi suoraan vaikuttaa, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Kaupunki on pyrkinyt lisäämään tuottavuutta kaikessa toiminnassaan. Tuottavuuden parantamiseksi Turku on laatinut kaksiosaisen uudistamisohjelman, jonka toimenpiteet jatkuvat ja vaikuttavat koko suunnittelukauden 2015–18. Viime vuoden aikana on käyttöönotettu myös uusi kehittämisen malli, jonka avulla seulotaan tuottavimmat kehitysideat ja varmistetaan resurssien kohdentaminen parhaisiin kohteisiin.

Talousarvioesitykseen sisältyvän henkilöstösuunnitelman mukaan tavoitteena oli vähentää kaupungin henkilöstötyövuosien määrää 175:llä. Henkilötyövuosina mitattu työvoimankäyttö ilman tukityöllistettyjä ja harjoittelijoita oli viime vuonna 10 420 henkilötyövuota, vastaava luku vuonna 2014 oli 10 736 henkilötyövuotta. Asetettu alenematavoite saavutettiin.

Alenemasta noin 14 henkilötyövuotta selittyy vesiliikelaitoksen tuotantohenkilöstön siirrolla Turun Seudun Vesi oy:n palvelukseen ja noin 23 henkilötyövuodella sillä, että Varsinais-Suomen liitto otti Valonian toiminnan osaksi omaa toimintaansa.

Henkilöstökulut alenivat edellisestä vuodesta 5,1 miljoonaa euroa.

Investointien priorisoinnista huolimatta kaupunki ja kaupunkikonserni investoivat merkittävästi. Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat 67,3 miljoonaa euroa.

Kaupunkikuvassa selvimmin näkyneet aluekehityksen hankkeet olivat Suikkilan kartanon katuinfra, joka saatiin pääosin valmiiksi, Raunistulassa avattiin kevyen liikenteen väylä Toijalan radan ali ja Pansion kisapuiston saneeraus valmistuivat.

Infrainvestointikohteista suurimpia olivat Syvälahden alueen infran saneeraus, Virusmäentien alikulku, Suikkilan kartanon kaava-alue, VR-konepajan alue ja Vakiniitun pientaloalue. Tilainvestoinneista merkittävimmät hankkeet olivat peruskorjauksia: Mäntymäen sairaala-alueen rakennus 5, Katedralskolan, Puropellon ja Pallivahan koulujen sekä Nummenpakan ja Kerttulin koulukeittiöiden peruskorjaukset.

Kaupungin tytäryhtiöiden toteuttamina hankkeina käynnistettiin kaupunginteatterin perusparannus- ja laajennusinvestoinnin (36,3 miljoonaa euroa), Syvälahden koulun (29,1), Raunistulan uuden päiväkodin (4,4), tehostetun palveluasumisen yksikön Kulkurinvalssin Kuralassa (17,1) ja Eskelin (Linnankatu 23) peruskorjauksen (3,3). Kaupunki vastaa kohteiden käyttökustannuksista.

Kaupungin toimintamallin uudistamista on jatkettiin. Työllisyyspalvelut on organisoitu konsernihallinnon alaiseksi palvelukeskukseksi. Muutoksella on pyritty tehostamaan työllistämistoimintaa ja lisäämään yhteistyötä elinkeinoelämän ja järjestöjen suuntaan.

Myös hyvinvointitoimialalla on otettu vuoden alusta käyttöön uusi toimintamalli. Hallintoa on kevennetty ja sairaalatoimintoja keskitetty. Potilasvirtojen ohjausta on tehostettu, sekä saavutettu merkittäviä hyötyjä siirtoviiveiden hallinnassa kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä.

Turun elinkeino- ja innovaatiopalveluja on keskitetty Kupittaalle ICT-taloon. ICT- taloon ovat muuttaneet Turun seudun kehittämiskeskus, Turku Science Park, Turun Ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin toimintoja sekä Teknologiakiinteistöt Oy. Yrittäjien parempaan palveluun tähtäävä uusi toimintakonsepti on täysimääräisesti käytössä kuluvan vuoden aikana.