Pyhän Henrikin säätiön hallitus on myöntänyt kuudennen kulttuuripalkintonsa taidemaalari Paavo Paunulle. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala luovutti palkinnon, 5 000 euroa, torstaina pidetyssä tilaisuudessa.

Paunu on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 1991. Hän on pitänyt vuodesta1989 asti lukuisia yksityisnäyttelyitä, joista voidaan erityisesti mainita vuonna 2012 pidetty suurimuotoinen kahden näyttelyn kokonaisuus Galleria Sculptorissa ja Korjaamo Galleriassa Helsingissä.

Samassa yhteydessä hänen tuotannostaan julkaistiin hänen nimeään kantava kirja. Paunulla on ollut näyttelyitä myös ulkomailla, joista viimeisin Malmössä Galleri 21:ssä viime keväänä. Hän on saanut Suomen Taitelijaseuran Palokärkipalkinnon vuonna 1998 ja Suomen Taideyhdistyksen Dukaatti palkinnon vuonna 2001.

– Paavo Paunun taiteesta välittyy syvällinen taidehistorian tuntemus, ja hänen teoksissaan on toisinaan uskonnollisia viitteitä ja muistumia kirkkotaiteesta. Hänen teoksissaan on saarnan voimaa. Hän pysähtyy tärkeiden asioiden äärelle, mutta ei anna valmiita vastauksia. Ihmisen osa tekee kipeää, mutta taitelijan tehtävä on olla rehellinen, katsoa ihmistä ja itseään, perusteli palkintotoimikunta valintaa.

Kulttuuripalkintotoimikunta näkee Paunun taiteessa vahvan siteen siihen arvomaailmaan, jota myös kristillinen kirkko opetuksissaan edustaa. Paunun taiteessa on ”väkevää eettisyyttä ja olennaisia ihmisyyttä koskevia kysymyksiä, mutta myös vapauttavaa huumoria ja lempeyttä. Niin toivoa kuin uskoakin.”

Paunua luonnehditaan veistokselliseksi tilan maalariksi, joka haastaa katsojansa jo pelkästään teostensa koolla. Ne täyttävät kokonaisia huoneita ja luovat myös uutta tilaa, puhkaisevat ikään kuin aukon, josta katsoja voi kurkistaa vielä pidemmälle. Hänen teoksensa voivat olla maalauksia, mutta myös maalauksellisia veistoksia tai installaatioita.

– Uskon kieli ja taiteen tapa ilmaista ovat hyvin lähellä toisiaan, sanoi piispa Kalliala luovuttaessaan kulttuuripalkinnon Paunulle.

Paunun suurikokoisessa Aukko-teoksessa joukko ihmisiä rynnistää kohti eteensä revennyttä valtavaa reikää.

– Vetääkö aukko heitä vai pakenevatko he siitä tilasta, jossa ovat? Mitä aukon tuolla puolen on – onko avara ja valoisa maailma yhtään vähemmän kuiva ja autio kuin tällä puolenkaan? Tiedä häntä: liike on yhtä kaikki vastaansanomaton, väkevä ja tosi, pohti piispa Kalliala.

Kallialan mukaan hyvä taide on tällaista.

– Se ei vain kertaalleen valmistu ja ole, vaan se tapahtuu. Se tapahtuu taiteilijan työn ja hänen yleisönsä kesken ja välillä, ilman että kumpikaan voisi loppuun asti pitää tulkintaa hallussaan.

Kalliala muistutti taiteen ja uskon kielen olevan sakramentaalista. Vanhan määritelmän mukaan sakramentti on näkymättömän armon näkyvä merkki.

– Sakramentti on sellainen merkki, joka ei vain viittaa merkitsemäänsä, vaan todellistaa sitä. Minusta on hyvinkin mahdollista, että Paavo Paunun luomalle Aukolle rynnätään juuri siksi, että sen läpi kuultaa armo, sanoi Kalliala.

Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinnon tarkoituksena on antaa tunnustus taiteen tai muun kulttuurielämän alueella tehdystä työstä, joka on merkittävällä tavalla edistänyt kirkollisen kulttuuriperinnön vaalimista tai kehittänyt kirkollisen elämän ja kulttuurielämän vuorovaikutusta arkkihiippakunnassa.

Kulttuuripalkintotoimikuntaan ovat kuuluneet kirkkoherra Pirjo Vahtola (pj.), rovasti Esa Saurama, teatteriohjaaja Sarika Lipasti, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho, vastaava kulttuuritoimittaja Jarmo Huida ja kulttuuripäällikkö Risto Kupari.