Turun islamilaisen yhdyskunnan kulttuurikeskushanke on viivästynyt rahoituksen puutteen vuoksi.

– Kahteen vuoteen ei ole tapahtunut mitään konkreettista, kertoo yhdyskunnan puheenjohtaja Ahmedane Mohamed.

Neuvotteluja muiden potentiaalisten rahoittajien kanssa on kuitenkin käyty, mutta Mohamed ei halua paljastaa, keitä he ovat tai edes sitä, ovatko rahoittajat Suomesta vai ulkomailta.

Alustavan rahoituksen olla selvä jo kaksi vuotta sitten. Tuolloin rahoituksen piti tulla Kuwaitista, mutta Mohamedin mukaan neuvottelut maan kanssa ovat päättyneet. Sopivaa tonttiakaan ei ole löytynyt.

Nykyisin turkulaiset muslimit kokoontuvat Yliopistonkadulla sekä noin seitsemässä muussa pienemmässä kokoontumistilassa esimerkiksi Varissuolla, Itäharjulla ja Jyrkkälän lähistöllä.

– Tila, jossa nyt olemme, on melko pieni. Olemme olleet siellä vuodesta 1993 lähtien ja sen jälkeen Turun muslimiväestö on kasvanut paljon. Kulttuurikeskukseen sisältyy moskeijan lisäksi myös liikuntamahdollisuudet, kauppa ja kokoustilat, Mohamed sanoo.

Osa turkulaisista suhtautuu erittäin kriittisesti kulttuurikeskukseen. Myös Mohamed on varovainen sanoissaan ja pyytää, ettei jutusta uutisoitaisi lainkaan, sillä hän pelkää turkulaisten vastustusta.

– Ihmettelen mitä syitä vastustajilla on hankettamme vastaan. Olemme uskonnollinen seurakunta niin kuin kristityt ja juutalaisetkin. Meillä pitäisi olla sama oikeus harjoittaa uskontoamme kuin muillakin.

Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää kerää nimiä moskeijaa vastustavaan adressiin.

– Keskeytin nimenkeräyksen, kun hanke tuntui menevän savuna ilmaan, mutta olen koko ajan valmiustilassa. Vuonna 2009 kerätyt nimet ovat edelleen tallella. Olisiko niitä nyt 2 000–2 500. Ja nimiä saa tosi helposti. Heti, kun moskeijan paikasta tulee tietoa, niin jatkan keräystä, Mäenpää kertoo.

Myös perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Maria Lohela on kriittinen hanketta kohtaan.

– Suomessa rakennukset tehdään kulloinkin voimassa olevan lain ja kaavoituksen mukaan. Samat säännöt koskevat myös kulttuurikeskuksia. Islamilaisen kulttuurin käsitykset esimerkiksi naisten asemasta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja seksuaalivähemmistöistä poikkeavat välillä merkittävästi länsimaisesta käsityksestä ja lainsäädännöstä. On pidettävä huolta, ettei näitä länsimaisia arvoja heikentävää toimintaa edistetä minkään kulttuurin tai kulttuurikeskuksen kautta ja ettei tällaista toimintaa hyväksytä suvaitsevaisuuden nimissä, Lohela lataa.