Mielenterveys

Viidesosalla suomalaisista työikäisistä on merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Kaikkein kuormittuneimpia ovat 20–39-vuotiaat. Lisäksi väestön stressitaso on nousussa kaikissa ikäryhmissä. Heikentynyt mielenterveystilanne näkyy Mieli ry:n kriisiauttamisessa.

Varsinais-Suomen alueella on ollut viime maaliskuusta alkaen käynnissä mielenterveyden edistämisen hanke. Sen tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa siitä, miten ja millaisin keinoin mielenterveyden edistämistä tulisi tehdä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten terveyttä ennen ja jälkeen pandemian. Tulosten mukaan pandemian jälkeisenä aikana nuorten terveyttä edistävät hyvät opettaja-oppilassuhteet ja positiivinen kotiympäristö, nuorten vahvempien terveyslukutaitojen kehittäminen ja vanhempien kannustaminen seuraamaan lapsensa toimintaa. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää enemmän tyttöihin ja yksinäisiin nuoriin sekä terveytensä huonoksi arvioiviin, koska he saattavat olla alttiimpia mielenterveysongelmille.

Mielenterveyden sairaudet ovat yhä yleisin syy uusille työkyvyttömyyseläkkeille. Kasvu kuitenkin on taittunut selvästi. Elon ylilääkärin mukaan koronaviruksen pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn on vielä liian aikaista arvioida.

Sosiaalinen vuorovaikutus on perustavanlaatuisessa roolissa sekä aivojen ja mielen kehityksessä että niiden terveyden edistämisessä. Myös unella ja levolla on keskeinen merkitys aivo- ja mielenterveydelle. Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti, todetaan Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausumassa.

Mielenterveyden keskusliiton uudentyyppinen Masennus kuin ikisade? -verkkokurssi on osoittautunut huippusuosituksi. Tuhannen kurssilaisen raja ylitettiin kahdessa viikossa kurssin avaamisesta. Myös Rikosseuraamuslaitos pohtii kurssin hyödyntämistä asiakkaidensa tarpeisiin.

Hyvin voimisen ja ennaltaehkäisemisen eetos on ohjannut huomiota pois vakavasti sairaiden aseman kohentamisesta suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa, väitöstutkija Karoliina Ahonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta arvioi. Mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisoikeuksia ei voi edistää, mikäli yhteiskunnan syrjäyttäviin tekijöihin ei puututa.

Moni huolehtii päivittäin läheisensä psyykkisestä jaksamisesta: arjen sujumisesta, rahankäytöstä, kodinhoidosta, ruokailusta, hoidosta, lääkkeistä ja sosiaalisista suhteista. Kuormitus on suuri. Arviolta 46 prosenttia mielenterveysomaisista on vaarassa sairastua itse psyykkisesti.

Melkein joka toinen (47%) mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Mielenterveysalan ammattilaisten käsitys asiasta on synkempi, sillä yli 60 prosenttia uskoo, että mielenterveyden ongelmia kokevat joutuvat leimatuksi. Tulokset käyvät ilmi Mielenterveyden keskusliiton Kantar TNS Oy:llä teettämästä Mielenterveysbarometristä 2019.

Skitsofreniaa sairastavien naisten raskauteen ja äitiyteen liittyy erityisiä haasteita, ja heille tulisi tarjota kohdennettuja palveluja aina perhesuunnittelusta ja elämäntapaohjauksesta vanhemmuuden tukemiseen asti, osoittaa väitöstutkimus.

Uudenlaiseen kuntoutukseen osallistuneet nuoret kokivat opiskelukykynsä parantuneen, käy ilmi kuntoutuksen toteutusta ja hyötyjä selvittäneestä tutkimuksesta. Nuoret kokivat hyötyneensä saamastaan yksilöllisestä tuesta. Lisäksi nuoret saivat vertaistuen avulla positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta ja osallisuudesta.

Piia Ruudun väitöksen mukaan varhainen puuttuminen lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ei vielä toimi.

Vain 44 prosenttia ihmisistä, joilla oli ollut itsemurha-ajatuksia edeltävän vuoden aikana, oli hakenut apua mielenterveyspalveluista. Tämä käy ilmi tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin itsemurha-ajatuksia, mielenterveysongelmia ja terveyspalvelujen käyttöä niiden vuoksi eri alueilla Suomessa.