Ulosottoon päätyi koko maassa viime vuonna noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Määrä on noin kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 2024 mutta yhä huomattavasti suurempi kuin vielä 2010-luvun alkupuolella.

– On myönteistä, että ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä on hieman vähentynyt. Olemme kuitenkin yhä kaukana 2010-luvun alkuvuosien tasosta, johon verrattuna ulosottoon päätyvien asiakasmaksujen määrä on yli tuplaantunut, sanoo SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti tiedotteessa.

Ulosottoon vireille tulleet asiakasmaksut vuosina 2011–25. Viime vuonna ulosottoon meni 507 102 asiakasmaksua, kun esimerkiksi vielä vuonna 2012 ulosottoon päätyi 180 527 maksua.

Suurin osa ulosottoon menneistä asiakasmaksuista on peräisin sosiaali- ja terveyspalveluista. Näitä maksuja syntyy esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä hammashoidosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä on korotettu merkittävästi viime vuosina. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärikäynti saa tänä vuonna maksaa enintään 30,20 euroa, kun vielä vuonna 2023 enimmäismaksu oli 20,90 euroa.

Perälahti katsoo, että asiakasmaksujen korotuksiin ja viime vuosina tehtyihin sosiaaliturvaleikkauksiin peilaten ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrän vähentyminen voi vaikuttaa yllättävältä. Kehityksen taustalla voi kuitenkin olla monenlaisia syitä.

– Osa ihmisistä voi jättää hakeutumatta palveluihin, koska he tietävät, että eivät pysty maksamaan asiakasmaksuja. Tämä ei ole inhimillisesti kestävää ja voi lopulta tulla yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun perusterveydenhuoltoon ei hakeuduta ajoissa ja terveysongelmat pahenevat, Perälahti toteaa.

Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrät vaihtelevat runsaasti hyvinvointialueittain.

Hyvinvointialueen asukaslukuun suhteutettuna eniten sote-palvelujen ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja meni vuonna 2025 ulosottoon Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Ulosottoon päätyvien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen ulosotot lisääntyivät eniten Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, toiseksi eniten Itä-Uudenmaan ja kolmanneksi eniten Lapin hyvinvointialueella.

Lain mukaan hyvinvointialueiden on alennettava tai jätettävä kokonaan perimättä sosiaalihuollon maksuja sekä terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, jos ne uhkaavat kotitalouden toimeentulon edellytyksiä.

SOSTE:n vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan asiakasmaksujen alentamiskäytännöt hyvinvointialueilla ovat vaihtelevia ja paikoin alennuksen hakeminen osoittautui yhtä monimutkaiseksi kuin toimeentulotuen hakeminen.

Perälahti nostaa myönteiseksi esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen, joka on päättänyt helpottaa pienituloisten mahdollisuutta hakea alennusta tai vapautusta asiakasmaksuista. Pirkanmaalla esimerkiksi Kelan myöntämä toimeentulotuki tai Ulosottolaitoksen toteama varattomuus toimivat jatkossa todisteina asiakkaan toimeentulon vaarantumisesta.

– Pelkästään terveyskeskus- ja hammashoitomaksut muodostavat jo noin kolmanneksen kaikista ulosotoista. Tämä osoittaa, että terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin on puututtava. Asiakasmaksulakiin on kirjattava selkeä velvoite hyvinvointialueille alentaa niitä, Perälahti esittää.

Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja ovat terveyskeskusmaksujen ja hammashoidon maksujen lisäksi muun muassa poliklinikkamaksut ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)