Viime vuosi mittaushistorian toiseksi lämpimin Suomessa

Viime vuosi oli laajalti tavanomaista lämpimämpi. Maan itäosissa oli tavanomaista kuivempaa, kun taas lännessä ja pohjoisessa sademäärät olivat keskimääräistä suurempia.

Vuosi alkoi laajalti tavanomaista lauhemmassa säässä. Esimerkiksi maaliskuu oli paikoin ennätyslämmin länsi- ja lounaisrannikolla, ja kevät pääsi alkamaan varhain. Kuitenkin loppukevään ja alkukesän aikana koettiin viileämpiä ja epävakaisempia jaksoja, minkä myötä touko- ja kesäkuu jäivät vähän tavanomaista viileämmiksi.

Koko maan keskilämpötila oli 4,5 astetta, mikä on 1,6 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991‒2020. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen.

Vuoden keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 1‒2 astetta keskimääräistä korkeampia. Asemakohtaiset keskilämpötilat olivat suurimmassa osassa maata havaintoasemien toiseksi korkeimpia lukemia, jääden vain vähän ennätysvuoden 2020 keskilämpötilojen alapuolelle.

Vain touko-, kesä- ja elokuussa koko maan keskilämpötila oli hieman tavanomaista alempi. Kaikki muut kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä. Syyskuu oli jälleen ennätyksellisen lämmin, seuraten vuosien 2024 ja 2023 ennätyslämpimiä syyskuita.

Vuoden 2025 ylin lämpötila oli 32,6 astetta, joka mitattiin 31. heinäkuuta Oulun lentoasemalla. Vuoden alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin 4. helmikuuta Savukoskella Tulppion havaintoasemalla.

Etenkin idässä oli kuivaa, lännessä ja pohjoisessa satoi tavanomaista enemmän

Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomainen tai hieman tavanomaista suurempi. Maan keskiosassa sademäärät jäivät kuitenkin Keski-Suomesta itään ulottuvalla alueella keskimääräistä vähäisemmiksi, paikoin jopa harvinaisen vähäisiksi. Tämä näkyi etenkin Saimaan vesistössä poikkeuksellisen alhaisena vedenkorkeutena.

Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangan Paljakan havaintoasemalla, missä satoi 835,1 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Viitasaaren Haapaniemellä, 445 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli Ruokolahden Kotaniemessä 18. kesäkuuta mitattu 86 millimetriä.

Joulukuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +5 asteesta Pohjois-Lapin noin -11 asteeseen. Keskilämpötila oli laajalti kolmesta viiteen astetta vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaa korkeampi. Lapissa keskilämpötila oli pääosin noin 0,5 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden alin lämpötila, -35,3 astetta, mitattiin Kilpisjärven kyläkeskuksessa 31. joulukuuta. Kuukauden ylin lämpötila, +8,9 astetta, mitattiin Maarianhaminan lentoasemalla 10. joulukuuta.

Joulukuun sademäärät olivat laajalti tavanomaisia tai hieman tavanomaista suurempia. Lapissa ja Kuusamossa kuukauden sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria ja joulukuun asemakohtaisia sademääräennätyksiä rikkoutui paikoin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä joulukuu oli sateisin 115 vuoden mittaushistoriassa, kun asemalla mitattiin 79,5 millimetrin kertymä. Kuukauden suurin sademäärä oli 94,0 millimetriä, ja se mitattiin Kainuussa Ristijärven Mustavaarassa. Vähiten satoi Kanta-Hämeessä, Hattulan Lepaan havaintoasemalla, 38,3 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä 25,5 millimetriä, mitattiin Siuntion Sjunbyssä 8. joulukuuta.

Maa on pysynyt lumen peitossa koko joulukuun lähinnä Lapissa. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta kuun loppua kohden se suli maan eteläosan rannikoilla. Kuukauden lopussa maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa oli lunta 0–15 senttimetriä. Kainuussa, Koillismaalla sekä Lapissa lunta oli 20–65 senttimetriä. Joulukuun suurin lumensyvyys mitattiin 22. päivä Kittilän Kenttärovassa, missä lunta oli 70 senttimetriä.

Auringonpaistetunteja kertyi joulukuussa etelä- ja länsirannikolla 18–25 tuntia, muualla maassa aurinko paistoi pääosin 0–6 tuntia. Auringonpaistetunteja kertyi pitkän ajan keskiarvoon nähden joulukuulle tyypillinen määrä. Keski-Suomessa aurinko paistoi harvinaisen vähän, vain alle tunnin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Savua porraskäytävässä? – pysy asunnossa, pidä ovet ja ikkunat suljettuina

Kerrostalojen paloturvallisuus on rakennettu palo-osastoinneilla.

Suomalaiset kerrostalot on suunniteltu siten, että tulipalo ei leviä asunnosta toiseen välittömästi. Paloa ja savun leviämistä estävät rakenteelliset palo-osastoinnit, kun niitä osataan käyttää oikein, kerrotaan Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL). Kerrostalopalon sattuessa onkin oman turvallisuuden kannalta tärkeä pysyä omassa asunnossa, jos talon muussa osassa palaa, koska hengenvaarallinen savu on voinut levitä asunnon ulkopuolella olevaan porraskäytävään tai porrashuoneeseen.

Kotitalouksien varallisuus laskenut reaalisesti viidenneksellä

Pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut 50 000 euroa enemmän kuin muualla maassa asuvien varallisuus sitten vuoden 2016. Pääkaupunkiseudulle keskittynyt rahoitusvarallisuus kasvattaa eroa, vaikka asuntojen hinnat laskevat koko maassa.

Selkolukupiiri sopii suomea opiskeleville

Raision kaupunginkirjaston lehtiosaston työpajatilassa kokoontuu selkolukupiiri keskiviikkona 11. maaliskuuta kello 17–18.

Väärällä ilmiannolla voi olla vakavat seuraukset

Seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia ja poliisi suhtautuu niihin aina vakavasti. Joskus seksuaalisesta kanssakäymisestä tehdään poliisille kuitenkin rikosilmoitus myöhemmän katumuksen takia tai jopa kostomielellä. Väärä ilmianto on rikos ja sillä saattaa olla vakavia seurauksia ilmiannon kohteelle.

Kuormittavat elämäntapahtumat voivat heijastua sukupolvelta toiselle

Mikä suojaa lapsia kuormittavien elämäntapahtumien vaikutuksilta?

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen Studia Generalia -yleisöluento tuo yhteen eri tieteenalojen näkökulmia ja tarkastelee, mitä tällä hetkellä tiedämme vanhempien kuormittavien elämäntapahtumien merkityksestä lapsen kehitykselle. Kaikille avoin tilaisuus järjestetään tiistaina 17. maaliskuuta kello 17.30–19.30 Publicumissa, Mauno Koivisto -luentosalissa Turun yliopistolla.

Useimmat mielenterveyden häiriöt eivät estä vakuutuksen saamista

Vain puolet suomalaisista uskoo, että henki- ja terveysvakuutuksen voi saada, jos henkilöllä on aiemmin ollut mielenterveyden häiriö. Yli puolet (61 %) myös kokee, etteivät vakuutusyhtiöt kerro kyllin selkeästi mielenterveyden vaikutuksista vakuutusten myöntämiseen. Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselystä.

Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita

Ihmisen hymy vetää koiran katseen puoleensa.

Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.

Valkohäntäpeurojen ja kauriiden saalis pieneni

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 40 500 valkohäntäpeuraa ja noin 10 600 metsäkaurista.

Väitös: Pitkäunisuus ja univaikeudet yhteydessä heikompaan kognitioon

Tea Teräs.

Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa pitkäunisuuden ja univaikeuksien olevan yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kognition osoitettiin hetkellisesti paranevan riippumatta muutoksista unessa.

Pohjoismaiden Investointipankki rahoittaa koulujen ja päiväkotien rakentamista ja peruskorjausta Turussa

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 250 miljoonan euron puitesopimuksen 25 vuoden laina-ajalla koulujen ja päiväkotien rakentamisen ja peruskorjauksen rahoittamiseksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi uuden brändin Naantalille

Brändiuudistukseen osallistuivat sekä kuntalaiset että kaupungin työntekijät. Työpaja kaupungintalolla viime joulukuussa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 2. maaliskuuta Naantalin uuden strategisen viestintäsuunnitelman ja brändikirjan. Brändiuudistuksen lähtökohtana oli yksi Naantali-brändi. Uuden brändin ydinviesti on ”Ilo olla”.

Varsinais-Suomessa peruskorjataan tai uusitaan tänä vuonna 13 siltaa

Satakunnassa peruskorjataan tai uusitaan tänä vuonna kolme siltaa ja Varsinais-Suomessa 13 siltaa. Uusittavana on myös yhdeksän putkisiltaa, joista neljä sijaitsee Varsinais-Suomessa ja viisi Satakunnassa. Viime vuonna aloitetuista siltojen uusimishankkeista jatkuvat Polsu Säkylässä, Tattaranjoki Nakkilassa ja Marikari Paraisilla.

Varpunen häviämässä Varsinais-Suomen pienemmistä taajamista ja maaseudulta

Varpusen kanta oli suurimmillaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Nykyään kanta on selvästi alle kymmenen prosenttia silloisesta määrästä.

Erittäin uhanalainen varpunen on vähentynyt jo vuosikymmeniä ja on vaarassa hävitä kokonaan Varsinais-Suomen maaseudulta. Turun Lintutieteellinen Yhdistys on seurannut monella tavalla lajin kannanmuutoksia.

Pansion ja Pernon kehittämiselle vihreää valoa kaupunginhallituksessa

Kaupunginhallitus käsitteli Pansion ja Pernon palveluverkkosuunnitelmaa toistamiseen kulttuuri -, liikunta-, kaupunkiympäristö- sekä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnalta saamiensa lausuntojen pohjalta. Suunnitelmassa on huomioitu myös alueen asukkaiden palaute, jossa korostui lähipalveluiden merkitys.

Aurassa Varsinais-Suomen innokkaimmat kierrättäjät

Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen yli 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita viime vuonna.

Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen yli 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita viime vuonna. Varsinais-Suomen innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Aurasta, Laitilasta ja Somerolta. Auralaiset ylsivät lahjoituksillaan valtakunnallisesti kärkikymmenikköön, lahjoitusvaatteita kertyi 4,2 kiloa asukasta kohti. Määrällisesti eniten lahjoitettiin Turussa, lähes 383 000 kiloa vaatteita.

Turun ammattikorkeakoulun tutkimushanke ennakoi vakavia hajoamiseen johtavia moottorivikoja

Turun ammattikorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä teollisuuden kumppaneiden kanssa Early Detection of Extreme Engine Events (EDE3) -tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on vakavien moottorivaurioiden varhainen tunnistaminen, ennustaminen ja ennaltaehkäisy suurissa moottoreissa.

Tetenarsissit valtaavat kadut keskiviikkona

Tetenarsissit valtaavat Suomen kadut keskiviikkona.

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti Kotimainen järjestävät sesongin kunniaksi perinteisen tempauksen, jossa ympäri Suomen jaetaan keväisen keltaisia tetenarsisseja ohikulkijoiden iloksi kotiin vietäväksi. Tempaus järjestetään keskiviikkona 11. maaliskuuta.

Työhyvinvointi heikentynyt samalla, kun huoli oman työn tulevaisuudesta kuormittaa

Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työuupumusoireilu on kasvanut ja työkyky on heikentynyt lievästi. Odotukset oman työn tulevaisuudesta ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Työn voimavarat ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta trendi on laskeva. Huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua vahvistamalla työyhteisöjen voimavaroja.

Näköislehti

Urheilu

Niko Kytösaho ja Antti Aalto kolmansia superjoukkuekilpailussa Salpausselällä

Niko Kytösaho.

Lahden mäkihypyn maailmancup-viikonloppu huipentui sunnuntaina superjoukkuekilpailuun. Suomen joukkue Niko Kytösaho ja Antti Aalto ottivat 12 vuoden tauon jälkeen Suomelle palkintokorokesijan ja olivat kilpailun kolmansia. Suomi oli ennen viimeistä hyppykierrosta vielä seitsemäntenä, mutta etenkin Kytösahon 131-metrinen ja Aallon tasainen 122-metrinen nostivat joukkueen historialliseen kolmanteen sijaan. Neljänneksi tullut Saksa jäi taakse 1,2 pisteen turvin. Kilpailun voitti Itävalta joukkueella Jan Hörl ja Daniel Tschofenig .

Åboraakkeli: Onnistunut, kuinka onnistunut?

Vertti Niskanen, Bujar Ahmeti, Atte Ekholm ja Sami Niittysalo.

Miesten Futsal-liigan runkosarjaa on vielä yksi kierros jäljellä, mutta jo pudotuspelien alla kautta voi pitää turkulaisittain onnistuneena.

Impivaaran uimahallissa kahdet uintikisat viikonloppuna

Impivaaran uimahallissa käydään kahdet uintikisat viikonloppuna. Kuva on  ikäkausimestaruusuinneista viime syksyltä.

Uinti Turku – Åbo Simning ry:n (ÅTUS) järjestää lauantaina 7. maaliskuuta Impivaaran uima-hallissa 50 metrin radalla kansalliset XXXVIII Turku Super Games -uintikilpailut alkaen kello 10 ja samana iltapäivänä alkavat kaksipäiväiset SFI:n avoimet mestaruuskilpailut. SFI:n mestaruus-kilpailut alkavat lauantaina kello 15.45 avajaisilla (lajiohjelma kello 16) ja sunnuntaina kello 9.30.

Matej Hradecký palaa mustavalkoisiin

Matej Hradecký.

Huhtikuun alussa alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura saa vahvistuksen riveihinsä, kun turkulainen TPS-kasvatti Matej Hradecký palaa mustavalkoisiin. TPS on solminut Hradeckyn kanssa kaksivuotisen sopimuksen.

TPS ei ole pystynyt täyttämään Hannu Ansaksen jättämää aukkoa

TPS:n pelilliset otteet ovat jättäneet toivomisen varaa, mutta isoimmat ongelmat ovat kaukalon ulkopuolella.

TPS:n jääkiekkomiehistö nousi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa kuluvalla kaudella kiekko-Suomea laajasti puhuttaneeksi joukkueeksi. Syy ei ollut siinä, että Palloseura olisi huikeassa pelillisessä iskussa runkosarjan kaartuessa loppusuoralle. TPS:llä itse asiassa on totinen vääntäminen siinä, että selvittää tiensä 12 parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin.

Inter kohtaa Ilveksen Liigacupin välierässä

Liigacupin loppuottelu pelataan joko Turussa tai Tampereella.

Liigacup jatkuu torstaina pelattavan lohkovaiheen päätösottelun jälkeen välierillä. Toisessa välierässä kohtaavat FC Inter ja Ilves, toisessa välierässä AC Oulu isännöi joko HJK:ta tai FC Lahtea riippuen torstain ottelun IFK Mariehamn–FC Lahti tuloksesta.