Osalla valtion viranomaisista on vuoden 2027 helmikuusta lähtien velvollisuus osallistua valtion yhteiseen asiakaspalvelutoimintaan ja tarjota asiakaspalveluaan Suomi-pisteissä. Uudistuksella varmistetaan käyntiasiointimahdollisuus koko maassa niille, jotka eivät halua tai voi käyttää digitaalisia palveluja.

Tasavallan presidentti vahvisti 22. joulukuuta lain, jossa säädetään valtion yhteisestä asiakaspalvelutoiminnasta. Valtioneuvosto antoi 30. joulukuuta asetuksen, jossa nimetään viranomaiset, jotka ovat velvollisia osallistumaan valtion yhteiseen asiakaspalvelutoimintaan helmikuusta 2027 alkaen.

Osallistumisvelvollisia viranomaisia ovat Lupa- ja valvontavirasto, Digi- ja väestötietovirasto, Elinvoimakeskukset, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Oikeuspalveluvirasto, poliisin lupahallinto aselupia lukuun ottamatta, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot, Ulosottolaitos ja Verohallinto.

Suomi-pisteissä tarjotaan myös Kansaneläkelaitoksen asiakaspalvelua.

Valtion asiakaspalvelun yhteisen mallin ja Suomi-pisteiden verkoston suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta vastaa ensi vuoden alussa toimintansa aloittava Lupa- ja valvontavirasto.

Suomi-pisteiden sijainnista ja asiakaspalvelun mallista päättää osallistumisvelvollisista viranomaisista koostuva ohjausryhmä valtioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta.

Suomi-pisteiden palveluverkko rakentuu asteittain vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että asiakas saa palvelua pääsääntöisesti enintään tunnin asiointimatkan päästä.

Valtion tavoitteena on järjestää viranomaisasiointi ensisijaisesti digitaalisesti. Uudistuksella turvataan valtion viranomaisten asiakaspalvelun saavutettavuus ja yhdenvertaisuus koko maassa niille asiakkaille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita. Myös osa viranomaisasioista edellyttää yhä käyntiasiointia.

Jatkossa laki edellyttää, että Suomi-pisteissä on viranomaisten yhteisiä palveluneuvojia. Palveluneuvojat auttavat asiakkaita viranomaisasioinnissa ja esimerkiksi ottavat vastaan viranomaisille tarkoitettuja asiakirjoja.

Suomi-pisteistä saa osallistumisvelvollisten viranomaisten omaa asiakaspalvelua. Sitä voi antaa samoissa toimitiloissa työskentelevä viranomaisen oma henkilöstö tai sen muualle sijoitettu henkilöstö etäpalveluna.

Suomi-pisteet toimivat viranomaisten yhteiskäyttöisissä toimitiloissa. Asiakaspalvelua annetaan yhteisen mallin mukaisesti palvelun korkean laadun varmistamiseksi.

Monessa Suomi-pisteessä asiointi perustuu jatkossa etäyhteyteen asiakkaan ja viranomaisen välillä. Ensi vuonna valtakunnallisesti käyttöön otettava etäpalveluratkaisu parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta tilanteessa, jossa valtionhallinnon viranomaisille on asetettu merkittäviä säästötavoitteita.

Etäpalvelu helpottaa myös vieraskielisten asiakkaiden palvelemista, kun tulkki voidaan liittää asiointiin etäyhteydellä. Asiakas voi saada tukea etäasiointiinsa palveluneuvojalta.

Yhteiskäyttöistä etäpalveluratkaisua pilotoidaan tällä hetkellä kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Nurmeksessa ja Porvoossa. Pilotointi päättyy 27. helmikuuta, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta tehdään etäpalveluratkaisun kehittämistoimet ja laaditaan valtakunnallinen käyttöönottosuunnitelma vuosille 2027–30.

Uusi lainsäädäntö on osa valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta, jossa luodaan valtionhallinnon yhteinen asiakaspalvelupisteiden muodostama verkko sekä siirrytään yhteiskäyttöisiin toimistotiloihin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi valtio edistää Kelan, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspalveluiden kokoamista Suomi-pisteisiin. Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on saavuttaa 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuoteen 2030 mennessä.

Vastuu valtion asiakaspalvelun yhteisen mallin ja Suomi-pisteiden verkoston suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta on Lupa- ja valvontavirastolla ensi vuoden alusta. Viranomaisten osallistumisvelvollisuutta koskevaa säännöstä sovelletaan 1. helmikuuta 2027 alkaen, jolloin osallistumisvelvollisista viranomaisista koostuva ohjausryhmä aloittaa toimintansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)