Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan.

Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.

Suomalaisista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. Edellisessä, vuoden 2023 tutkimuksessa koron nousuun oli varautunut 68 prosenttia ja sitä edellisessä, vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa 78 prosenttia vastaajista.

– Lainojen koron nousulta, kuten muiltakin äkillisiltä taloudellisilta muutoksilta, kannattaa suojautua tavalla tai toisella. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutokset näkyvät kansalaisten kukkarossa, toteaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Vuosi 2021 oli vielä matalien korkojen aikaa, joten jälkiviisaasti voi todeta, että korkosuojan sai tuolloin todennäköisesti nykyistä halvemmalla. Korkosuojausten hinnat heijastelevat markkinatilannetta eli korkotasoa ja sitä koskevia odotuksia.

– Asuntolainan korkosuojauksen voi ajatella vakuutuksena: se suojaa taloudellisilta yllätyksiltä epävakaassa maailmassa.

Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä tai puskurilla ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Yleisin syy sille, että koronnousuun ei ole varauduttu, on tiukka taloudellinen tilanne (22 prosenttia).

– Viime vuosien alavireinen talous selittää sitä, että ihmiset joutuvat tinkimään erilaisista varautumisista ja puskureista. Muutoksiin varautumalla voi kuitenkin torjua ikäviä taloudellisia yllätyksiä, Mattila muistuttaa.

Sama trendi näkyi myös FA:n syyskuussa julkaisemassa Vakuutustutkimuksessa. Tutkimuksesta ilmeni, että suomalaisilla on aiempaa vähemmän vapaaehtoisia vakuutuksia. Korkosuojauksen vakuutusanalogia pätee siis tässäkin.

Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2 504 henkilöä touko-kesäkuussa. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)