Lounais-Suomen Loma ja Virkistys ry:n hallituksen jäsen Eini Pihlajamäki kertoo vuonna 1959 perustetun, vapaaehtoistyötä tekevän yhdistyksen toiminta-ajatuksena olevan edistää ikäihmisten mahdollisuutta elää omaehtoista ja mielekästä elämää. Teatterimatkat ja retket ovat olleet yksi henkisen hyvinvoinnin edistämisen muoto samoin ohjelmallinen kerhotoiminta ja liikunta.

– Olemme välittäneet tuettuja lomaviikkoja vähävaraisille ikäihmisille, joilla ei olisi muuten mahdollisuutta lomailla kodin ulkopuolella. Solaris-lomat on anonut rahoituksen Stealta eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta, ja yhdistyksemme on saanut Solarikselta lomaryhmät välitettäviksi, Pihlajamäki kertoo.

– Vuonna 2024 lomajärjestöjen rahoitusta leikattiin ja lomajärjestöt päättivät lopettaa ikäihmisten lomaryhmät. Kaikki tuetut lomat loppuvat ja tuettujen lomien rahoitus päättyy vuoden 2026 jälkeen. Stean mukaan avustusta ehdotetaan myönnettäväksi sosiaalisen lomatoiminnan hallittuun alasajoon lukuun ottamatta lasten leirimuotoista toimintaa. Kun kiristyvä talous lisää ihmisten tarvetta saada apua yhdistyksiltä, vähentää valtio yhdistyksille antamaansa rahoitusta ja on muuttamassa tukimuotojaan. Juuri nyt kun avuntarvitsijoita on enemmän, on rahaa vähemmän, Pihlajamäki summaa.

– Jatkamme toimintaamme, mutta eri tavalla. Suunnittelemme korvaavia juttuja kuten edullisten päiväretkien lisäämistä. Kokouksemme ja kaikille avoimet ohjelmamme jatkuvat Ruusukorttelin tiloissa. Siellä tapaamme edelleen, Pihlajamäki sanoo.

Mielenterveysyhdistys ITU ry:n kohderyhmänä ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat, pääosin psykoosisairaat ja pysyvästi sairaseläkkeellä olevat henkilöt.

– Se, että ITUn ja muiden mielenterveys- ja päihdejärjestöjen työ ennaltaehkäisee sosiaali- ja terveydenhuollon raskaimpien palveluiden tarvetta, on tunnustettu julkisella sektorilla. Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät järjestöt ovatkin aikaisemmin säästyneet suurilta leikkauksilta. Erityisesti suoraa asiakastyötä tekeviltä järjestöiltä on leikattu maltillisesti ja osalla avustukset ovat pysyneet samoina. Sekin silti lisää säästöpaineita, koska kustannukset nousevat, ITU:n toiminnanjohtaja Eeva Siivonen kuvailee tilannetta.

– Säästökohteita etsittäessä lähes ainoa keino on henkilöstön irtisanomiset, lomautukset ja työsuhteiden osa-aikaistamiset. Se taas johtaa palveluiden supistamiseen, aukioloaikojen ja palvelutarjonnan vähentämiseen. Järjestökentän suurin kuluerä on henkilöstökulut, Siivonen sanoo.

– Ennen rahoitus on myönnetty ilman vaatimusta omarahoitusosuudesta. Korvaavia rahoituskanavia ei ole, eikä vähävaraisten henkilöiden, joilla on haasteita toimintakyvyssä, maksuja ole mahdollista korottaa. Vuonna 2026 ITU ry tulee ilmeisesti lomauttamaan työntekijöitä ja vähentämään aukioloaikoja sekä säästämään virkistystoiminnassa, Siivonen pahoittelee.

Nyt tarvitaan Suomen sosiaali- ja terveys ry:tä eli sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista kattojärjestöä (SOSTE) puolustamaan leikkuriin joutunutta järjestökenttää. Ulla Kiuru, SOSTE:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, ehdottaa ensiavuksi valtakunnallisen tason vaikuttamisen lisäksi myös paikallista vaikuttamista.

– Järjestöjen olisi tärkeä saada omalla alueellaan läpi viesti siitä, mikä merkitys niiden toiminnalla on ja mitä leikkauksista käytännön tasolla seuraa. Koska järjestöjen mahdollisuudet tehdä työtään koko ajan heikenevät, on iso huoli ihmisistä, jotka ovat järjestöjen auttamistyön varassa. On huoli myös auttajien jaksamisesta. Sotesektorin harteilla lepää paljon vastuuta ennaltaehkäisevästä työstä ja se viesti on saatava päättäjien tietoisuuteen, Kiuru tiivistää.

Merja Marjamäki