Suomen kiertokaupan kuluttajamarkkina on jo lähes 1,4 miljardia euroa, ja käytettyjen tuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vaikka myyntihuippu ajoittuu tavallisesti kevääseen ja syksyyn, viime viikkojen seuranta osoittaa, että second hand -ostaminen on vahvistumassa myös joululahjahankinnoissa.

Syyskuussa julkistetun tutkimuksen mukaan Suomi on maailman johtava maa käytetyn tavaran ostamisessa, ja kiertokaupan kuluttajamarkkina on jo lähes 1,4 miljardia euroa. Kiertokaupan myyntihuippu osuu yleensä huhti–lokakuun väliin eikä joulun alle marras–joulukuun sesonkeihin, kuten vähittäiskaupassa yleensä. Kiertokaupan muuta kauppaa aikaisempi myyntihuippu selittyy suureksi osaksi sen erilaisesta tuotejakaumasta.

– Toinenkin selitys löytyy, sillä second hand -ostajat alkavat suunnitella ja toteuttaa jouluhankintojaan muita kuluttajia aikaisemmin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa käytettyjen tavaroiden ostajien toimintaa tiedotteessa.

Kaupan liiton viime päivien ja viikkojen aikana toteuttama joulukauppaseuranta nostaa kuitenkin odotuksia sille, että tänä vuonna käytettyjen tuotteiden ostaminen myös joulusesongin aikana kasvaisi. Viitteitä siitä antaa muun muassa suomalaisten verkkovierailujen kasvu kiertokaupan sivustoille marraskuun aikana.

Suurin motiivi käytettyjen tuotteiden hankkimiselle joululahjoiksi on rahan säästäminen. Second hand -ostajien hintavetoisuus korostuu heidän kiinnostuksessaan seurata tarjouskampanjointia: neljä viidestä myös käytettyjä tavaroita joululahjoiksi hankkivista seuraa marraskuun tarjouskampanjoita, kun muilla osuus on puolet. Valtaosa, 70 prosenttia, second hand -ostajista myös kokee, että käytettyjen tavaroiden heräteostokset ovat vastuullisia, ja niitä voi tehdä hyvällä omallatunnolla.

– Yli 40 prosenttia second hand -shoppareista seuraa ulkomaisten verkkokauppojen alekampanjointia, ja kolmasosa heistä ostaa myös kiinalaisista verkkokaupoista ja alustoilta marras-joulukuussa”, Kurjenoja selittää asiakaskäyttäytymistä.

– Joillekin kiertokauppa ja kiinalainen halpaverkkokauppa ovat vain vaihtoehtoisia kanavia hankkia itselle uutta tavaraa, Kurjenoja jatkaa.

Suomalaiset ovat hyvin jakautuneita sen suhteen, haluavatko joululahjoja uutena vai käytettynä. Lähes 30 prosenttia haluaa nimenomaan käytetyn tuotteen lahjaksi, jotta ei tarvitse huolestua lahjanantajan mahdollisesta rahatilanteesta. Neljäsosa taas haluaa nimenomaan uuden tuotteen, jonka jälleenmyyntiarvo on hyvä.

Varsinkin nuorten, alle 25-vuotiaiden suhtautuminen uutena tai käytettynä hankittuihin joululahjoihin on hyvin eriytynyttä.

– Nuorten jakautunut suhtautuminen on ymmärrettävää, koska toisaalta he itse ostavat second hand -lahjoja muita enemmän, mutta taloudellisen tilanteensakin vuoksi toivovat saavansa uutena hankittuja lahjoja”, Kurjenoja toteaa.

Alle 25-vuotiaista aikuisista 46 prosenttia toivoo uutena hankittuja lahjoja, sillä he eivät itse pysty hankkimaan niin paljon uusia tuotteita. 42 prosenttia on jopa sitä mieltä, että second hand -lahjan antaja olisi kyllä pystynyt antamaan myös uutena hankitun tavaran, mutta on vain halunnut säästää rahaa.

Lähes puolet alle 25-vuotiaista on kuitenkin tyytyväisiä second hand -lahjoihin lahjanantajan taloudellisen tilanteen vuoksi, ja 40 prosenttia haluaa lahjaksi nimenomaan käytettyä tavaraa, koska hankkii sitä itsekin.

– Suurin osa kaikenikäisistä toki arvostaa lahjaa, oli se sitten hankittu käytettynä tai uutena”, Kurjenoja muistuttaa.

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteutti syyskuussa kiertokaupan kuluttajamarkkinaa koskevan tutkimuksen, jota myös Erikoiskaupan liitto ETU ry rahoitti.

Joulukauppaan liittyvät selvitykset ja seurannat perustuvat Similarwebin dataan verkkosivuvierailuista sekä Kantar Finlandin toteuttamiin kuluttajakyselyihin. Selvitysten analyyseistä vastaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)