Eduskunta on päättänyt sairausvakuutuslakiin tulevista muutoksista. Lakimuutosten myötä erityisraskausrahan perusteena olevien vaaratekijöiden luetteloa täydennetään. Lisäksi erityisraskausrahaa voi jatkossa saada myös osittaisena. Muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta.

Erityisraskausrahaan oikeuttavien vaaratekijöiden luetteloa täydennetään. Erityisraskausrahaa voi jatkossa saada myös osittaisena. Muutokset koskevat niitä asiakkaita, joille erityisraskausraha myönnetään 1. tammikuuta tai sen jälkeen.

Erityisraskausrahaa voi jatkossa hakea myös osittaisena. Jos asiakas altistuu työssään vaaratekijöille, hänen täytyy ensisijaisesti keskustella työnantajan kanssa mahdollisuudesta poistaa vaaratekijä, rajoittaa sille altistumista tai tehdä korvaavaa työtä. Työterveyslääkäri tai yrittäjillä muu työolot tunteva lääkäri arvioi vaaratekijöille altistumisen sekä sen, milloin erityisraskausrahan tai osittaisen erityisraskausrahan hakeminen on tarpeellista ja ajankohtaista.

Erityisraskausrahaa voi saada, jos joutuu ennen raskausvapaata jäämään pois työstä, joka aiheuttaa vaaraa raskaudelle.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät muutokset sairausvakuutuslakiin. Erityisraskausrahaan oikeuttavien vaaratekijöiden luetteloon lisätään vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa raskaana olevalle tai sikiölle. Lisättyjä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, tärinä, iskut, liike ja taakkojen käsittely. Muutoksen myötä vaaratekijäluettelo vastaa raskaana olevien työntekijöiden suojelua koskevia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä.

Jatkossa erityisraskausrahaa voi saada myös osittaisena, jos raskaana oleva työntekijä pystyy jatkamaan työssään osa-aikaisesti ja hänen päivittäinen työaikansa on enintään viisi tuntia. Osittaiseen erityisraskausrahaan ei ole oikeutta niiltä päiviltä, joina työaika ylittää viiden tunnin rajan.

Oikeutta erityisraskausrahaan ei ole myöskään silloin, jos työntekijälle voidaan järjestää osaksi viikkoa tai pidemmäksi ajaksi sellaista työtä, joka ei aiheuta vaaraa raskaudelle. Tällöin työntekijällä voi kuitenkin olla oikeus erityisraskausrahaan sellaisilta päiviltä, joille vaaratekijälle altisteetonta työtä ei voida järjestää.

Lakimuutosten myötä yhä useampi saattaa olla oikeutettu erityisraskausrahaan.

– Koska hakemusten määrä kasvaa, ratkaisuajat saattavat venyä, osaamiskeskuksen päällikkö Johanna Aholainen toteaa tiedotteessa.

Kun raskaana oleva työntekijä altistuu työssään vaaratekijöille, tilanne arvioidaan yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on ensisijaisesti mahdollistaa työn jatkaminen turvallisesti raskauden aikana.

Työnantajalla on velvollisuus tarjota korvaavaa työtä, jos vaaratekijää ei voida poistaa tai rajoittaa niin, että työntekijä voisi jatkaa nykyisessä tehtävässään.

– Vaaratekijä ei automaattisesti tarkoita poissaoloa työstä. Kyse on olosuhteiden muokkaamisesta, jotta työntekijän turvallisuus voidaan varmistaa, Aholainen summaa.

Jos korvaavaa työtä ei ole tarjolla eikä vaaratekijää voida poistaa, työterveyslääkäri tai muu työolot tunteva lääkäri arvioi työn riskit ja vaaratekijät. Lääkäri arvioi myös sen, milloin erityisraskausrahan hakeminen on tarpeellista ja ajankohtaista.

Erityisraskausrahaa haettaessa työntekijä toimittaa Kelalle työnantajan täyttämän ilmoituksen työolosuhteista ja poissaolosta sekä työterveyslääkärin lausunnon. Kela tekee päätöksen erityisraskausrahan myöntämisestä. Etuutta maksetaan enintään siihen asti, kun varsinainen raskausvapaa alkaa.

Erityisraskausraha ei vähennä varsinaista raskausrahaa. Myös yrittäjät voivat hakea erityisraskausrahaa.

Henkilöasiakkaat voivat asioida OmaKelassa tai soittaa perhe-etuuksien asiakaspalvelun numeroon 020 692 206. Puhelinpalvelu on auki maanantaista perjantaille kello 9–16.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)