ValmennuspäällikköJanne Keränen on saanut käyttää välillä kyynärpäätaktiikkaa, jotta paraurheilijat pääsevät treenaamaan ja kilpailemaan yhdenvertaisesti. Hänellä on valmentajana työn alla Suomen mahdollisesti elinvoimaisin seura paraurheilijoiden osallistumisen kannalta.

– Turunseudun Kenttäurheilijat ry:n riveissä urheilee 80 henkeä, joista 36 on paraurheilijaa. Kaikkien treenit pidetään yhdessä, ja meillä on todella loistava yhteishenki. En hyväksyisi itse minkäänlaista kiusaamista, Keränen kertoo.

Keränen perusti Turunseudun Kenttäurheilijat ry:n vuonna 2018. Hän kertoo, ettei koko Varsinais-Suomesta löytynyt sellaista urheiluseuraa, johon paraurheilu olisi sopinut kunnolla.

– Oma ideani on, että urheilu kuuluu kaikille, ja ketään ei jätetä ulkopuolelle.

Keräsen valmennustausta yleisurheilun parissa ulottuu 20 vuoden taakse, kun hän omien tyttärien harrastuksen kautta päätyi valmentamaan ensin telinevoimistelua ja sen jälkeen yleisurheilua. Valmentamisen pariin hän ajautui jo pelatessaan jääkiekkoa Naantalin VG-62:ssa.

– 18-vuotiaana huomasin ettei meitä maalivahteja valmentanut silloin kukaan erikseen, joten aloin itse valmentaa. Tein ensin paljon valmentajana vapaaehtoisena töitä, ja suoritin useamman valmentajakoulutuksen, Keränen muistelee.

Paraurheilun valmentamisen parissa Keränen aloitti vuonna 2017, ja hän on valmentanut urheilijoitaan myös paraurheilun maajoukkuetasolla.

– Suorittaessani Kuortaneella valmentajan ammattitutkintoa tapasin paralympialaisten pyörätuolikelauksen voittajat ja maailmanmestarit Leo-Pekka Tähden ja Toni Piispasen. Keskusteltuani heidän kanssaan selveni, että tähän haluan panostaa myös omassa valmentamisessa, Keränen kertoo.

Keränen oli viettänyt aikaisemmin paljon aikaa myös vaimonsa kehitysvammaisen siskon kanssa, mikä herätti hänessä kiinnostuksen tehdä töitä paraurheilijoiden parissa.

– Teen tätä rakkaudesta lajiin, ja en osaa kuvitella mitä muutakaan tekisi. Meillä on todella laajalla skaalalla erilaisia paraurheilijoita. Myös Amanda Kotaja on ollut meidän kanssa esittelemässä parayleisurheilua tapahtumissa.

Keränen on huomannut, että paraurheilun parissa elää vielä monenlaisia ennakkoluuloja.

– Toivon, että urheilukilpailujen järjestäjät huomioisivat paremmin paraurheilijat Suomessa. Meidän pitää aina itse kysyä, että voimmeko tulla, ja olemme ottaneet omat toimitsijamme mukaan.

Keräsen mukaan moni myös olettaa, että paraurheilijaseurat saisivat paljon rahallista tukea.

– Mutta emme saa siitä huolimatta, että apuvälineet maksavat paljon. Turun kaupunki on tullut kuitenkin paljon vastaan tilojen esteettömyyden suhteen, mikä on hieno juttu.

Marianne Rovio