Akkujen kestävyys mietityttää enää alle puolta suomalaisista, kun viime vuonna osuus oli 56 prosenttia. Parkkihallipalot nostivat ladattavien autojen paloturvallisuuden otsikoihin, mutta autopaloissa ei ole nähtävissä trendinomaista kasvua, sanoo LähiTapiolan johtaja. Kotona ladatessa kannattaa muistaa, että suko-pistorasiaa ei ole suunniteltu sähköauton lataamista varten.

Autojen paloturvallisuus puhutti lokakuun alussa, kun kymmeniä autoja tuhoutui Tampereella autosuojassa syttyneessä palossa. Palo alkoi latauksessa olleen hybridiauton ajoakustosta. Samalla viikolla Keravalla latauksessa ollut sähköauto syttyi palamaan parkkihallissa.

Uutisoiduista paloista huolimatta sähköautopaloissa tai autopaloissa ylipäätään ei ole pitkällä aikavälillä nähtävissä trendinomaista kasvua, sanoo LähiTapiolan liiketoiminnan ohjauksesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri tiedotteessa.

– Ladattavien autojen turvallisuus ja akkujen kestävyys nousee herkästi otsikoihin, mutta isossa kuvassa suomalaisten huolet sähköauton ostamiseen liittyen ovat itse asiassa laskeneet selvästi. Suomalaiset luottavat sähköautoihin entistä enemmän.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan akkujen kestävyys mietityttää enää 48:aa prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2024 osuus oli 56 prosenttia. Sähköauton toimintasäde ja sopivuus Suomen ilmasto-olosuhteisiin mietityttävät enää alle 40:ää prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin nämä mietityttivät lähemmäs joka toista vastaajaa. Myös sähköautojen latausverkon kattavuuteen liittyvät huolet ovat selvästi harvinaisempia. Kyselyt toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Sähköisten ajoneuvojen latausratkaisuja toimittavan ja operoivan Plugitin data osoittaa, että latauspisteillä sattuu harvoin vahinkoja. Plugitin ylläpidossa ja operoinnissa on 18 000 sähköautojen latauslaitetta.

– Näissä latauspisteissä tehdään vuodessa noin 3,5 miljoonaa lataustapahtumaa, ja turvallisuuteen liittyviä ongelmatilanteita raportoidaan äärimmäisen harvoin. Tyypillisesti ongelmatilanteet ovat aurausvahinkoja tai muita mekaanisia vaurioita. Autoa ladatessa paloturvallisuuteen liittyviä vahingot ovat todellisia poikkeuksia, sanoo Plugitin latausverkostosta vastaava johtaja Topi Aaltonen.

Aaltonen korostaa, että oikein suunniteltuna ja toteutettuna latausjärjestelmä havaitsee vikatilanteet ja virran syöttö katkeaa.

– Yleisesti ottaen suurimmat riskit ovat sähköistykseen liittyvät yleiset haasteet, kuten kaapeleiden liitokset, joiden kunnosta ja määräaikaishuollosta on tärkeä huolehtia.

Kotilatauksessa Alaviiri nostaa esiin yhden riskin yli muiden: Ohjeiden vastaisen lataamisen tavallisesta suojakosketuspistorasiasta.

Kotivakuutuksen vakuutusehtojen mukaan sähköalan ammattilaisen on tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus ennen kuin kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköauton lataukseen. Lataukseen saa myös käyttää vain sähköauton lataukseen tarkoitettuja latausjohtoja ja laitteita.

Tavallisia pistorasioita ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa ja korkeaa kuormitusta, Alaviiri korostaa.

– Pistorasia tai usein ulkona talon seinässä kulkeva johto voi kuumentua ja pahimmillaan sytyttää seinän palamaan. Myös kaikenlaiset jatkojohtoviritelmät kannattaa jättää suosiolla tekemättä, sillä ne eivät ole paloturvallisia.

LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan sähköautojen kotilataamiseen liittyvät palovahingot ovat kuitenkin harvinaisia.

Kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4–11. huhtikuuta. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Viime vuoden kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024. Kyselyn vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)