Vain joka toinen työelämässä oleva suomalainen pystyy lomallaan irrottautumaan työstä täysin, ja melkein puolet työelämässä olevista tekee etätöitä vuosilomansa aikana, selviää SD Worxin teettämästä tuoreesta valtakunnallisesta kyselystä. Työelämän digitalisaatio on muuttanut perinteisen vuosiloman uudeksi työmaaksi, mikä osin uhkaa suomalaisten työhyvinvointia.

Kyselyn tulokset paljastavat historiallisen murroksen suomalaisessa työelämässä. Vuosiloma, joka ennen tarkoitti käytännössä täydellistä irtautumista työstä, on muuttunut uudeksi työmaaksi. Lomallaan työskentelevien joukossa on niin työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtajia kuin myös yrittäjiä.

Kyselyn mukaan lähes puolet työelämässä olevista suomalaisista, noin 47 prosenttia, hoitaa jonkinlaisia eri työtehtäviä vuosilomallaan. Erityisen yllättävää on, että vain noin 53 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista pystyy irrottautumaan työasioista kokonaan lomallaan.

Tiedot selviävät SD Worxin kesäkuun lopussa teettämästä kyselystä, johon vastasi tuhat suomalaista. Kyselyn otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Työelämässä olevia kyselyn vastaajista on 566, joista 265 kertoi tekevänsä työtä lomalla.

Työviestien tai sähköpostien tarkistelu vuosilomalla on muuttunut uudeksi normiksi. Lähes puolet (45,1 %) lomallaan työtä tekevistä vastaajista tarkistelee työviestejä kesälomallaan 1-3 kertaa viikossa. Reilu neljäsosa lomalla työskentelevistä (25,6 %) tarkistelee viestejä joka päivä alle 15 minuuttia.

Kyselyn perusteella lomalla työskentelevät miehet ovat naisia enemmän kiinni töissään. Lähes yhdeksän kymmenestä näistä miehistä (89,6 %) tarkistelee työviestejä tai sähköposteja kesälomallaan ainakin toisinaan. Naisista hieman harvempi, 76,8 prosenttia, toimii samoin.

– Älypuhelin ja sähköposti ovat yhdistelmä, joka on tehnyt työstä irrottautumisen miltei mahdottomaksi. Se, että kerran tai kaksi viikossa tarkistaa työsähköpostit, saattaa vaikuttaa maltilliselta mutta käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa, että lomalla ei ole todellisuudessa yhtään päivää, jolloin työ ei tavalla tai toisella olisi mielessä, SD Worxin maajohtaja Mikko Uotila toteaa tiedotteessa.

Kyselyssä kartoitettiin myös suomalaisten valmiutta niin sanottuun hälytystyöhön. Peräti yli puolet, 58,2 prosenttia lomallaan työtä tekevistä vastaajista, on valmiita keskeyttämään lomansa töissä tapahtuneen hätätilanteen vuoksi. Lisäksi huomionarvoista on, että 14,2 prosenttia lomalla työskentelevistä on valmiita työskentelemään hätätilanteessa lomalla päivittäin yli kolme tuntia.

– Nämä luvut heijastavat toisaalta suomalaisten upeaa sitoutumista työhönsä ja vastuuntuntoa. Henkilöstö on valmiina venymään, jos tilanne sitä vaatii. Toisaalta tulokset paljastavat myös riittämättömän resursoinnin ja varautumisen puutteet, jos vuosilomalta täytyy palata hoitamaan hätätilanteita, Uotila pohtii.

Työnteko lomalla on räjähtänyt käsiin etenkin johtajien ja yrittäjien keskuudessa. Johtavassa asemassa olevista 87,6 prosenttia tekee töitä vuosilomallaan. Merkittävä osa lomalla työskentelevistä johtajista (14,8 %) työskentelee joka päivä yli kolme tuntia.

Myöskään yrittäjät eivät pääse työstä irti. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet yrittäjät (86,9 %) kertoivat tarkistavansa työviestejä ja sähköposteja kesälomallaan säännöllisesti. Yli puolet yrittäjistä (54,9 %) tarkistelee viestejä joka päivä alle 15 minuuttia, mikä on selvästi enemmän kuin millään muulla ammattiryhmällä.

– Nämä luvut kertovat siitä, että olemme todistamassa loman käsitteen täydellistä muutosta Suomessa. Työelämän digitalisaatio on tehnyt 1900-luvulla kehittyneestä lomaperinteestä, töistä täydellisestä irrottautumisesta, vanhentuneen tavan, eikä täysin uutta tasapainoa ole vielä löydetty, Uotila analysoi.

Uotilan mukaan tuoreen tutkimuksen tulokset ovat yksi merkki suurimmasta työelämän murroksesta sitten teollistumisen.

– Etätyön normalisoituminen vuosilomalla ei tarkoita enää satunnaista sähköpostin vilkuilua, vaan lomasta on tullut toinen työmaa. Tilanne on suomalaisten työhyvinvoinnin ja koko kansantaloutemme kilpailukyvyn kannalta kytevä burnout-pommi. Jatkuva työhön kytkeytyminen käytännössä joka päivä vuosilomalla ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, hän varoittaa.

Uotilan mukaan organisaatioiden kannattaisi nyt kehittää uusia tapoja, joiden avulla varmistetaan, että työntekijät todella saavat myös levätä, palautua ja irrottautua töistä vuosilomansa aikana.

– Teknologia on tehnyt joustavan työnteon mahdolliseksi, mutta samalla se näyttää jo liiankin paljon rikkoneen työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Tarvitsemme uusia pelisääntöjä ja kulttuuria, jossa lomalla voi myös levätä riittävästi, Uotila painottaa.

SD Worx kartoitti suomalaisten loman aikaista työskentelyä valtakunnallisella kyselyllä kesäkuun lopussa. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista 566 on työelämässä. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)