Miten Turussa voidaan? Se selviää Turun kaupungin laajasta hyvinvointikatsauksesta 2021–24. Ei järin hyvin eikä ainakaan kaikilla. Viisarit ovat kääntyneet monessa mittarissa väärään suuntaan valtuustokauden aikana. Erityisesti aikuisväestön psyykkistä pahoinvointia ja mielen hyvinvointia kuvaavat mittarit antavat aikaisempaa huonompia tuloksia. Yksinäisyys, psyykkinen kuormitus ja heikko osallisuuden tunne ovat yhä useamman rasitteena.

Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus on kasvanut valtuustokauden alun 19,6 prosentista 26,2 prosentiin. Määrä on kasvanut etenkin työikäisten eli 20–64-vuotiaiden keskuudessa. Vaikeassa elämäntilanteessa olevia on selvästi enemmän kuin Suomessa tai suurissa kaupungeissa keskimäärin.

Osuus on suurin Pansio–Jyrkkälässä (36,4 %) ja Varissuo–Lausteella (35,1 %), alhaisin Hirvensalo–Kakskerrassa (14,7 %).

Elämälaatunsa kokee hyväksi joka toinen. Osuus on pudonnut 55 prosentista (2018) 49 prosentiin (2023). Osuus on suurin Hirvensalo–Kakskerrassa (64,2 %), pienin Pansio–Jyrkkälässä (31,6 %). Asuinalueiden väliset erot ovat suuria.

Joka kuudes tuntee itsensä yksinäiseksi. Määrä on kasvanut kymmenestä prosentista 15 prosentiin. Yli viidesosa on merkittävästi psyykkisesti kuormittunut. Määrä on kasvanut 14 prosentista 21 prosenttiin. Neljä viidestä on tyytyväinen asuinalueensa olosuhteisiin. Määrä on pudonnut 84:stä 81 prosenttiin. Kaksi kolmesta tuntee elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi. Määrä on pudonnut 72 prosentista 67 prosentiin.

Ikäihmisten alkoholin käyttö on kasvussa. Liikaa alkoholia käyttää yli 65-vuotiaista 38 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli 33 prosenttia.

Yksinasuvien asunnottomien määrä on kasvanut valtuustokauden aikana 50:llä 434:ään. Häätöjen määrä on kasvanut huomattavasti. Ulosottoviraston mukaan viime vuonna Turussa tuli vireille 462 häätöä, joista toimitetuiksi häädöiksi eteni 296.

Turun väkiluku on kasvanut valtuustokauden aikana niin, että viime vuoden lopussa turkulaisia oli 206 035. Vieraskielisten osuus vuosien 2020–24 kasvusta on ollut 91 prosenttia. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia on 17 prosenttia turkulaisista mutta alle 15-vuotiaista jo 25 prosenttia.

Lapsia ja nuoria on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna vähän eli 13 prosenttia. Ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden osuus sen sijaan on suurin eli noin viidennes. Erityisesti 75–84-vuotiaiden osuus on kasvussa.

Lapsiperheitä on kaikista perheistä 35,6 prosenttia. Yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on kasvussa ja se on suurten kaupunkien suurin eli 28,9 prosenttia.

Yhden hengen asuntokuntien osuus on entisellään mutta Turku on edelleen maan sinkkupääkaupunki. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on 56,3 prosenttia.

Pienituloisuusaste on 19,3 prosenttia. Se on suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Lasse Virtanen