HC TPS tiedotti viime viikolla urheilujohtaja Rauli Uraman potkuista. Samalla ovenavauksella sai lähteä päävalmentaja Tommi Miettinen.

Tuloksiin peilaten Uraman potkut eivät ole yllätys, mutta silti uutiset tulivat yllätyksenä. Se antaa signaalin siitä, että muutosta haetaan.

Viiden viime kauden kuluessa mitalejakin on tullut, mutta panostuksiin ja odotuksiin nähden viime kausien esitykset ovat olleet vaisuja. Monen syyttävä sormi on osoittanut juuri Uraman suuntaan muun muassa siitä syystä, että Palloseuran joukkueen rakentamisesta on tuntunut puuttuvan punainen lanka.

Palloseura myös tiedotti käynnistäneensä uuden urheilujohtajan ja päävalmentajan hakemisen.

Näitä rekrytointeja, varsinkaan urheilujohtajan rekrytointia, ei ole syytä tehdä hätiköiden. Varovaisestikin arvioiden Uraman seuraajan rekrytoinnin on onnistuttava vähintään hyvin, mielellään erinomaisesti.

Se määrittää Palloseuran tulevaisuutta. Seuraavaan urheilujohtajaan kohdistuu myös valtavasti odotuksia. Siinä määrin hengettömältä TPS on viime vuosina vaikuttanut.

Olisi tietysti hyvä, että sekä urheilujohtaja ja päävalmentaja nimettäisiin nopeasti, koska ensi kauteen valmistautuminen olisi hyvä saada käyntiin. Mutta vielä tärkeämpää on onnistua pidemmällä aikavälillä, vaikka se sitten tarkoittaisikin sitä, että ensi kaudesta tulee niin sanotusti välikausi.

Palloseuran ympärillä puhaltavat muutenkin muutoksentuulet. Päättyneen kauden joukkueesta muiden muassa Otto Salin, Niklas Arell, Topias Haapanen, Aarne Intonen, Max Lindroth ja Viljami Marjala vaihtavat maisemaa. Suuri osa joukkueesta vaihtuu. Uuden urheilujohtajan ja uuden valmennuksen alaisuudessa alkaa hyvin konkreettisesti uusi aika.

Muutos ja vaihtuvuus ovat toki jääkiekossa aina läsnä, mutta juuri tällä hetkellä TPS on vahvasti tienristeyksessä. Viime vuosina muutos on ollut jokseenkin hallitsematonta. Uskallan väittää, että monen turkulaisen silmissä TPS kaipaa tunnistettavaa identiteettiä.

Kuka tahansa urheilujohtajaksi sitten tuleekaan, TPS:n saaminen raiteilleen ei ole aivan yksinkertainen temppu. Palloseuralla ei viime vuosina ole ollut vetovoimaa eikä pitovoimaa. Kaukana ovat ajat, jolloin valtakunnan lahjakkaimmat nuoret jonottivat TPS:n koppiin.

Menestys, tai potentiaalinen menestys, houkuttaa pelaajia. Sen tietävät kaikki 1990-luvulla turkulaista kiekkoa seuranneet. Esimerkkejä löytyy myös tältä kaudelta, esimerkiksi Lappeenrannasta.

Kuka uudeksi urheilujohtajaksi tuleekaan, hänen tärkein tehtävänsä on tehdä TPS:stä organisaatio, jonka toiminnalla on selkeä identiteetti ja uskottavuutta.

Ilkka Lappi