Turun ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikkaa toista vuotta opiskeleva Sebastian Jäntti aloitti vuoden vaihteessa erikoistumisen vesitekniikkaan. Omien lasten myötä hän on herännyt ajattelemaan, että on tehtävä jotain paremman tulevaisuuden eteen.

– Haluan tehdä työtä, jonka kautta voi saada aikaan jotain merkityksellistä, ja että työ vastaa omia arvojani, siksi suuntauduin vesialalle. Ilman vettä emme pysty elämään, ja moni yhteiskunnallinen toiminta on riippuvainen vedestä. Siinä mielessä minun oli helppoa valita vesiala, vaikka se oli minulle alana aivan uutta, Jäntti sanoo.

Hän aloitti jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana harjoittelijana Turun ammattikorkeakoulun vesiensuojelun tutkimusryhmässä.

– Minut yllätti se, että vaikka laadukasta tutkimustyötä tehdään todella paljon, tiedämme aika vähän vesiemme tilasta. Kaikesta työstä huolimatta dataa ei ole kuitenkaan tarpeeksi, että voi tehdä esimerkiksi tilastollisia analyyseja veden tilasta, hän toteaa.

Toisen vuoden opiskelijana Jäntti perehtyy parhaillaan vesihuoltoon. Lisäksi hän on havahtunut huomaamaan entistä tarkemmin, kuinka pinnalla tällä hetkellä laadukkaan veden puute on maailmalla.

– Suomessa puhumme siitä, että meillä on paljon hyvälaatuista vettä, ainakin toistaiseksi. Mutta ei tarvitse mennä kovin paljoa kauemmaksi etelään, kun vedestä on oikeasti pulaa, hän lisää.

Hän pitää itseään etuoikeutettuna, että hän on päässyt mukaan harjoitteluun opiskeluvaiheessa, ja saa käytännön työkokemusta kentältä opiskelujen ohessa.

– Koen, että olen niin onnekas saadessani alaani vastaavan harjoittelupaikan täällä ammattikorkeakoulun tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa olen tehnyt aika paljon hulevesien mittausten parissa töitä kuten näytteiden ottoja ja virtaamamittauksia Jaaninojasta sekä muista Aurajoen sivuhaaroista, Jäntti kertoo.

Tammikuussa Turun ammattikorkeakoulun Vesiensuojelun tutkimusryhmän opiskelijat järjestivät Verkot vesille -verkostoitumistapahtuman ammattikorkeakoululla, jota myös Jäntti oli järjestämässä.

– Se oli todella menestys, ja siellä oli 16 näytteilleasettajaa ja paneelikeskustelu alan johtavien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijat ja organisaatiot olivat kiitollisia, että tällainen tapahtuma järjestettiin. Vesialan työväen ikärakenteen myötä eläköityminen alkaa tapahtua pikkuhiljaa, ja sitä hiljaista tietoa halutaan siirtää uusille tekijöille ja ottaa harjoittelijoita oppimaan, Jäntti kertoo.

Jäntti uskoo, että vesiala on työnantajana vakaa ja kehittyvä, ja vettä aina tarvitaan.

– Ilmastonmuutoksen ja sen lieveilmiöiden kautta vesialalla kaivataan erityisosaamista hyvin laajalla skaalalla automaatioinsinööreistä, koodareista ja taloustieteilijöistä kiertotalousosaajiin, myyjiin ja lakiasiantuntijoihin. Se kuinka tärkeää vesi on ihmisille ja yhteiskunnalle, niin siihen ollaan heräämässä nyt voimakkaasti, hän sanoo.

Marianne Rovio