Suomen talous alkoi viime vuoden aikana elpyä maltillisesta taantumasta. Kuluvan vuoden aikana talouskasvu vahvistuu ja laaja-alaistuu. Euroopan vientimarkkinoiden aiempia arvioita hitaampi kasvu ja lisääntynyt kansainvälinen poliittinen epävarmuus hidastavat elpymistahtia syksyllä ennustetusta.

OP:n ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia tänä vuonna aiemman kahden prosentin sijaan. Vuonna 2026 Suomen bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia, kun lokakuussa BKT:n kasvuasteeksi ennustettiin 1,3 prosenttia.

– Lisääntynyt epävarmuus heijastuu talouskehitykseen. Esimerkiksi tullimaksujen korotuksia koskevissa laskelmissa epävarmuuden vaikutus voi olla suurempi kuin itse maksujen korotukset. Globaali poliittinen epävarmuus on jo noussut, minkä vaikutusta ennusteessa on pyritty huomioimaan, kertoo OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Talouden iso kuva ei kuitenkaan ole muuttunut paljoa. Kysyntänäkymät elpyvät laajalti, vaikka viennin ja yksityisten investointien kasvuennusteet ovat hieman aiempaa heikommat. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat sen sijaan jopa aiempaa paremmat.

Vienti kääntyi viime vuonna kasvuun erityisesti palveluviennin vetämänä. Veto säilyy kohtalaisen hyvänä sekä tänä että ensi vuonna, mutta elpymistä hidastaa Euroopan markkinoiden vaisu kehitys.

Investoinnit ovat olleet Suomen talouden heikko lenkki. Investointien pohjakosketus on jo takana, ja matalalta tasolta aletaan kiivetä ylöspäin. Heikkous on koskenut ennen kaikkea rakennusinvestointeja, jotka ovat nyt alkamassa elpyä. Kone- ja laiteinvestoinnit sekä aineettomat investoinnit ovat taantuneet rakennusinvestointeja vähemmän ja palaavat kasvutrendilleen.

Yksityisen kulutuksen kasvu kangerteli vuonna 2024 huolimatta suotuisasta käytettävissä olevien reaalitulojen noususta. Kuluvana vuonna reaalitulot jatkavat kasvua ja kertyneet säästöt mahdollistavat tuloja suuremmankin kulutuksen lisääntymisen, etenkin kun korot ovat laskeneet.

Inflaatio hidastui viime vuonna alle kahden prosentin vauhtiin, missä se myös pysyy lähivuosina. Riskejä liittyy muun muassa ansiokehitykseen. Palkkojen arvioitua nopeampi nousu heijastuisi väistämättä myös korkeampana kuluttajahintojen nousuna.

Työllisten määrä on vähentymisestä huolimatta yhä korkealla tasolla, ja nousee ennusteen mukaan uuteen huippuun vuonna 2026. Työikäisen väestön alettua lisääntyä työllisyysasteen kehitys on vaatimattomampaa, ja työttömyysaste laskee verkkaisesti.

Maailmantalous kasvoi vuosina 2023–24 varsin vakaasti runsaan kolmen prosentin vauhtia. Isommassa kuvassa maailmantalouden kasvu jatkuu yhä varsin vakaana. Kasvu jää kuitenkin hieman edellisistä vuosista ja arvioista. Tämä johtuu osin kasvaneesta geopoliittisesta epävarmuudesta.

– Maailmantalous on tienhaarassa. Talouskasvu voi piristyä voimakkaammin korkojen laskettua, konfliktien päättyessä ja teknologisen kehityksen avatessa uusia mahdollisuuksia. Vastaavasti kaupan esteiden lisääntyminen ja teollisuuden jatkuva stagnaatio ja rakenteelliset ongelmat voivat pitää kasvun vähäisenä, pohtii pääekonomisti Heiskanen.

Yhdysvalloissa talous jatkoi viime vuonna hyvässä vireessä. Inflaatio on pysynyt tavoiteltua korkeammalla, ja odotukset korkojen laskusta ovatkin pienentyneet. Tulevat talouspoliittiset toimet hidastavat todennäköisesti Yhdysvaltain talouskasvua ja nostavat inflaatiota vuosina 2025–26. Kasvun arvioidaan jatkuvan hyvänä mutta edellisiä vuosia maltillisempana.

Euroalueen talouskasvu jäi vuonna 2024 odotuksista, eivätkä talousindikaattorit puolla nopeaa talouden piristymistä. Epävarmuus kauppapoliittisista ratkaisuista sekä kotimaisesta politiikasta on omiaan lykkäämään talouden piristymistä. Korkojen lasku piristää silti taloutta vähitellen. Talouskasvu jää verkkaiseksi lähivuosina.

Euroalueen inflaatio on maltillistunut lähelle tavoiteltua kahta prosenttia, ja inflaatio-odotukset ovat linjassa tavoitteen kanssa. Euroopan keskuspankki voi jatkaa rahapolitiikan asteittaista keventämistä.

– Keskuspankki pyrkii laskemaan ohjauskoron nyt tasolle, jossa rahapolitiikka ei ole kiristävää tai elvyttävää, mikä tarkoittaa korkojen laskujen jatkumista. EKP:n talletuskoron odotetaan asettuvan kuluvan vuoden aikana noin kahden prosentin tasolle, toteaa johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)