Sote-sektori kamppailee valtavien säästöpaineiden, työvoimapulan ja kasvavan palvelutarpeen ristiaallokossa. VTT koordinoi Suomen konsortiota hankkeessa, joka tutkii, miten tekoäly voisi tukea hoitajien työtä.

Merkittävä osa sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpäivästä kuluu erilaisiin digitaalisiin tehtäviin, kuten potilaskirjauksiin, potilastietoihin tutustumiseen, ohjeistuksiin perehtymiseen ja niiden antamiseen. Vähentämällä näihin tehtäviin kuluvaa aikaa parempien teknologisten ratkaisujen avulla voitaisiin vapauttaa työaikaa ihmisten kohtaamiseen ja pienentää hoitajien kuormitusta.

– Esimerkiksi saksalaisyritys TLGG on arvioinut, että oikein hyödynnettynä tekoäly voisi säästää yli 30 prosenttia hoitajien aikaa, jonka he voisivat käyttää arvokkaampaan asiaan – asiakkaiden kohtaamiseen ja hoitotyöhön, sanoo erikoistutkija Jouni Kaartinen VTT:ltä tiedotteessa.

VTT kehittää yhdessä suomalaisten korkeakoulujen, hyvinvointialueiden ja yritysten kanssa ratkaisuja hoitajien työkuorman vähentämiseksi hyödyntämällä tekoälyä. Työtä tehdään yhteistyössä useiden Euroopan maiden kanssa osana ITEAn PROFIT-hanketta.

Mediconsult Oy:n lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro pitää tekoälypohjaisten työkalujen käyttöä tärkeänä osana sote-ammattilaisten tulevaisuuden työtä.

– Näiden työkalujen avulla ammattilaisten työnteko tehostuu. Heille jää enemmän aikaa keskittyä asiakkaisiin sen sijaan, että aikaa kuluisi tietojärjestelmien parissa. Hanke tarjoaa konkreettisia mahdollisuuksia validoida tekoälypohjaisten työkalujen käyttöä aidossa toimintaympäristössä, Salaspuro sanoo.

– Terveydenhuoltoalan perinteisenä ongelmana on ollut se, ettei hoitotyön ammattilaisia ole otettu mukaan teknologian kehittämiseen. Tämän vuoksi järjestelmien toiminnallisuus tai käytettävyys ei aina tue hoitotyötä. Lisäksi tutkimusnäyttö eri ratkaisujen vaikutuksesta organisaatioiden toimintaan on vielä vähäistä, sanoo apulaisprofessori Laura-Maria Peltonen Itä-Suomen yliopistosta.

Kaartisen mukaan tekoäly voisi esimerkiksi tuoda kulloinkin oleelliset potilastiedot automaattisesti ammattilaisen saataville havainnollisesti joko graafisen tai puhekäyttöliittymän kautta. Tekoäly voisi olla myös erinomainen apuri potilaiden ohjeistamisessa niin palveluihin hakeuduttaessa, sairaalassa ollessa kuin sairaalajakson päättymisen jälkeenkin. Tämä voisi edistää oikean palvelun piiriin pääsemistä, vähentää uusintakäyntejä ja parantaa hoidon seurantaa.

– Sairaanhoitajakeskeisyys on hankkeen ydintä. Kehitettyä teknologiaa tuodaan sairaanhoitajaopiskelijoidemme testattavaksi. Näin opimme, miten kehitystyö pitää tehdä, jotta käyttäjät hyväksyvät uuden teknologian eivätkä koe sitä uhaksi tai käytettävyydeltään kömpelöksi, sanoo lehtori Paula Savolainen Turun ammattikorkeakoulusta.

Kaartinen kertoo, että terveydenhuollon tekoälyratkaisujen kehittämistä on vaikeuttanut merkittävästi tarpeellisen datan saatavuus. Terveydenhuollossa on käytössä niin paljon ammattisanastoa, että aidosti hyödyllinen keskusteleva tekoäly olisi välttämätöntä kouluttaa kattavilla aineistoilla: autenttisilla anonymisoiduilla puheaineistoilla, potilastiedoilla ja muulla terveysalan dokumentaatiolla.

– Terveystiedot ovat Suomessa olleet jo pitkään digitaalisia. Näiden aineistojen saaminen tietoturvallisesti tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön loisi Suomelle etulyöntiaseman, mutta se on ollut lakiteknisesti haastavaa. Anonymisoidut ja suostumukseen perustuvat data-aineistot hyödyttäisivät lopulta kaikkia osapuolia, Kaartinen sanoo.

Ohjelmistoyritysten tehtävä on suojella asiakkaidensa henkilötietoja ja henkilökohtaista dataa lainsäädännön mukaisesti. PROFIT-hankkeessa kehitetäänkin teknisiä ratkaisuja ja toimintatapoja, jotka mahdollistaisivat tiedon hyödyntämisen lakien puitteissa. Hankkeen alkuvaiheessa tekoälyratkaisujen kouluttamiseen on tarkoitus käyttää sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoitustehtävien aineistoja ja erilaista simuloitua dataa.

Ratkaistavana on useita eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn hyödyntämisestä huolimatta päätöksenteko ja vastuu säilyvät ammattilaisilla. Tekoäly ei Kaartisen mukaan esimerkiksi voisi tehdä suoraan kirjauksia potilas- tai asiakastietoihin ilman ammattilaisen erillistä hyväksyntää. Sen sijaan tekoäly voisi tehdä kirjausehdotuksen, jonka ammattilainen voi joko hyväksyä sellaisenaan tai muokkauksien kera. Hankkeessa tutkitaan tekoälyavusteisten ratkaisujen hyväksyttävyyttä ja eettisyyttä sekä hoitajien että asiakkaiden näkökulmista.

ITEA on eurooppalainen ohjelmistoinnovaatioita ja digitaalista siirtymää edistävä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, jonka pyrkimyksenä on edistää konkreettisten liiketoimintasovellusten syntyä. ITEA-projekteja Suomessa rahoittaa Business Finland. Suomen PROFIT-konsortioon kuuluvat VTT:n lisäksi Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet, MediConsult, Oiva Health ja Solita. Kolmevuotinen PROFIT-hanke jatkuu kesäkuuhun 2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)