Oikeusolot 2025 -katsauksen mukaan suomalainen oikeusjärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta monimutkainen palveluviidakko, mikä voi aiheuttaa haasteita oikeudellisten ongelmien ratkaisemiselle.

Oikeudellisen ongelman eteenpäin viemistä haastaa se, että kansalaisen on vaikeaa tunnistaa toimivaltaista viranomaista. Kansalaisen on myös vaikea arvioida sitä, miten eri viranomaisten erilaiset prosessit vaikuttavat asian käsittelyyn.

Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin eli Krimon laatiman katsauksen mukaan oikeusjärjestelmämme käsittelyajat ovat edelleen melko pitkiä. Asioiden käsittelyaikaa pidentää se, ettei asia välttämättä ratkea yhden toimijan käsittelyssä. Esimerkiksi kuluttajariitoja voidaan käsitellä kuluttajariitalautakunnassa ja sen jälkeen tuomioistuimessa.

– Kuluttajariitalautakunnassa asian käsittely saattoi kestää asiaryhmästä riippuen keskimäärin jopa yli 20 kuukautta. Kun tähän lisää sen, että laajojen riita-asioiden käsittely käräjäoikeudessa kesti keskimäärin 9–10 kuukautta ja hovioikeuksissa 6,5–7,5 kuukautta, voi asian kokonaiskäsittelyaika muodostua kohtuuttoman pitkäksi, kertoo väitöskirjatutkija Sofia Selkämaa Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Toimijoiden resurssit ja ruuhkautuminen vaikuttavat siihen, kuinka joutuisasti asioita voidaan käsitellä.

Vaikka ilmaisiakin palveluita on, oikeuden saaminen voi vaatia runsaasti taloudellisia resursseja.

– Kuluja voi kertyä erilaisista käsittelymaksuista ja oikeudelliseen apuun turvautumisesta. Esimerkiksi riita-asioissa oikeudenkäyntikulut ovat jo pitkään olleet kasvussa käsittelyaikojen pidentymisen ja avustajien kasvaneiden palkkioiden myötä, sanoo projektisuunnittelija Inka Järvikangas Helsingin yliopistosta.

Katsauksen mukaan oikeudenhoitojärjestelmän organisaatioissa kerätään paljon tietoa, mutta tiedon laatu vaihtelee. Haasteita liittyy esimerkiksi tiedon tarkkuuteen, vertailukelpoisuuteen ja saatavuuteen.

– Tuotettu tieto ei siis aina tue tiedolla johtamista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa, toteaa yliopistonlehtori Virve Toivonen Helsingin yliopistosta.

Oikeusolot-katsaus on yleiskuva Suomen oikeusoloista ja -järjestelmästä. Siihen on koottu ja jäsennetty tietoa, jonka avulla voidaan arvioida kotimaista oikeudenhoitojärjestelmää kokonaisuutena. Katsauksen ulkopuolelle on rajattu rikosprosessiin liittyvät asiat.

Oikeusolot-katsaukseen koottua tietoa voidaan käyttää apuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa. Julkaisu on suunnattu sekä tavalliselle kansalaiselle että tutkijoille ja esimerkiksi lainvalmistelun parissa työskenteleville ammattilaisille.

Oikeusolot-katsaus julkaistaan nyt neljättä kertaa. Julkaisua on uudistettu ja se on tyyliltään erilainen: Oikeusolot 2025 -katsaukseen on ajankohtaisen tutkimuksen lisäksi koottu runsaasti tietoa erilaista oikeudellisista toimijoista ja ilmiöistä, jotka näkyvät kansalaisen elämässä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)