Joka kolmas esihenkilö kokee työkykynsä heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Joka kolmas myös kertoo kokevansa korkeaa stressiä ja palautuvansa töistä heikosti. Nämä tulokset selviävät työeläkeyhtiö Elon asiakaskyselystä, johon vastasi 473 johtajaa ja esihenkilöä eri toimialoilta ja eri kokoisista organisaatioista.

– Tämä suunta on saatava pysäytettyä. Jos esihenkilöiden jaksaminen heikentyy tätä vauhtia, on joka kolmas esihenkilö riskissä uupua työssään. Se heijastuu laajasti työyhteisöihin. Tällä on kova hinta sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna, sanoo Elon tutkimuspäällikkö Mikko Nykänen tiedotteessa.

Kyselyn mukaan vain noin 65 prosenttia esihenkilöistä kokee pystyvänsä hyvään työsuoritukseen. Nykäsen mukaan tulokseen kiteytyy monta arkaa asiaa. Yksi niistä on se, että vain 56 prosenttia kokee saavansa riittävästi arvostusta työssään.

– Jokainen haluaa, että omalla työllä on jotain merkitystä ja työssä saa onnistumisen kokemuksia. On hälyttävää, että esihenkilötyössä ei koeta pystyvän hyvään työsuoritukseen. Pitkässä juoksussa tämä syö motivaatiota ja voimavaroja sekä vaikuttaa negatiivisesti uuden oppimiseen, toteaa Nykänen.

Stressin ja kuormituksen syistä merkittävimpiä ovat työhön kohdistuvat ristiriitaiset odotukset, aikapaineet ja erilaiset keskeytykset. 62 prosenttia esihenkilöistä kokee, että heillä on usein liian monta työtehtävää työn alla. Lähes puolet (46 %) esihenkilöistä sanoo, että heidän työhönsä kohdistuu usein ristiriitaisia odotuksia. Elon tutkimuksen mukaan juuri odotusten ristiriitaisuus lisää haitallista stressiä.

Nykäsen mukaan työpaikoilla tulisi ymmärtää, että esihenkilöiden jaksaminen heijastuu myös työntekijöiden työkykyyn. Elon kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia hyvin työstään palautuneista esihenkilöistä kokee, että heillä on hyvät mahdollisuudet edistää työntekijöiden hyvinvointia johtamisella.

Tätä yhtälöä peilaten on huolestuttavaa, että joka viides esihenkilö sanoo, ettei uskalla puhua jaksamisestaan omalle esihenkilölle.

– Työpaikoilla pitää ryhtyä puhumaan ja uskaltamaan enemmän. Eivät jaksamisen haasteet ole heikkoutta, vaan teema, joka koskettaa laajasti työelämässä olevia ihmisiä. Tärkeää on, että ongelmia hoidettaisiin ennaltaehkäisevästi ja kun niitä ilmenee, toimittaisiin johdonmukaisesti ja inhimillisesti, sanoo Nykänen.

Mikä auttaa esihenkilöitä jaksamaan työssään? Mikä lisää voimavaroja? 80 prosenttia esihenkilöistä kokee saavansa tarvittaessa tukea työkavereiltaan. Tärkeässä roolissa ovat myös vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin päätöksiin, mikä on yhteydessä työn sujuvuuteen, tuottavuuteen ja työkykyyn. Selkeä tulos kyselystä on myös se, että oman esihenkilön tuki on yhteydessä matalampaan stressin kokemukseen ja sen myötä parempaan työkykyyn.

– Yhteisöllisyys ja tunne joukkoon kuulumisesta ovat hyvinvoinnin peruselementtejä työpaikalla. Näitä tekijöitä pitää vahvistaa myös alkaneena vuonna. Parantamalla työkykyä luodaan myös puitteet työn sujumiseen ja tuottavuuden lisääntymiseen. Tässä ovat avaimet onnistumiseen, toteaa Nykänen.

Työeläkeyhtiö Elo toteutti Esihenkilöiden työkyky ja kuormitus muuttuvassa työelämässä -kyselytutkimuksen syksyllä. Kyselyyn vastasi 473 esihenkilöä. Tutkimuksessa oli mukana työpaikkoja kaupan alalta, palvelualalta, teollisuudesta sekä muilta teknisiltä aloilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)