Alakouluikäisten lasten sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeudet lisäävät merkittävästi riskiä joutua kiusatuksi. Tämä käy ilmi kasvatustieteen maisteri Maria Junttilan psykiatrian alan väitöstutkimuksesta, joka tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 24. tammikuuta.

Tutkimuksen mukaan mitä enemmän lapsella on autistisia piirteitä, sitä todennäköisemmin hän joutuu kiusaamisen kohteeksi. Lisäksi lapsen aistiyliherkkyydet, kuten tunto-, haju-, kuulo- ja näköyliherkkyydet, ovat yhteydessä kiusatuksi joutumiseen.

Autismikirjon häiriön on aiemmin osoitettu lisäävän riskiä joutua kiusatuksi. Sen sijaan autististen piirteiden yhteydestä kiusatuksi joutumiseen on tehty vain vähän tutkimusta. Junttilan tutkimus on ensimmäinen, jossa aihetta on tarkasteltu Suomessa.

Väitöstutkimuksessaan Junttila analysoi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta kerättyä yhden ikäluokan kattavaa aineistoa. Tutkimukseen osallistui 4 408 kahdeksanvuotiasta lasta. Heistä 28:lla oli diagnosoitu autismikirjon häiriö.

Autismikirjon häiriön ja autististen piirteiden yhteyttä kiusatuksi joutumiseen tarkasteltiin käyttämällä ASSQ-lomaketta (Autism Spectrum Screening Questionnaire), jonka täyttivät vanhemmat ja luokanopettajat. Lisäksi analysoitiin aistiyli- ja aliherkkyyksien vaikutusta.

Mitä suuremman pistemäärän lapsi saa ASSQ-arvioinneista, sitä enemmän autistisia piirteitä on havaittavissa. Tutkimukseen osallistuneista lapsista 33 prosenttia ei saanut ASSQ-arvioinneista lainkaan pisteitä, ja korkean yhteispistemäärän sai 1,3 prosenttia lapsista. Loput lapsista sijoittuivat näiden väliin.

Tulokset osoittivat, että tietyt autistiset piirteet, erityisesti vaikeus luoda ikätoverisuhteita, heikot yhteistyötaidot, maalaisjärjen puute sekä aistiyliherkkyydet ja motorinen kömpelyys lisäsivät kiusatuksi joutumisen riskiä.

Tutkimuksessa toteutettiin myös ASSQ-lomakkeen faktorianalyysi. Tuloksena saadun neljän faktorin mallissa kiusatuksi joutuminen latautui samaan faktoriin niiden autististen piirteiden kanssa, joita yhdistivät sosioemotionaaliset vaikeudet.

Tutkimus myös vahvisti aiemmat havainnot siitä, että autismikirjon häiriö lisää merkittävästi kiusatuksi joutumisen riskiä. Opettajien arvioiden mukaan autismikirjon lapsista 54 prosenttia joutui kiusatuiksi, kun muilla lapsilla vastaava luku oli 3,8 prosenttia. Vanhempien arvioiden mukaan autismikirjon lapsista kiusatuiksi joutui 69 prosenttia, kun taas vastaavasti muista lapsista 9,3 prosenttia.

Junttilan mukaan opettajien ja muiden kasvattajien on tärkeää oppia tunnistamaan autistiset piirteet, jotta lapsia voidaan tukea paremmin.

– Tämän myötä voidaan vahvistaa kaikkien lasten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä ehkäistä kiusaamista. Erityistarpeiden, kuten aistiyliherkkyyksien, huomioiminen on tärkeää kaikissa toimintaympäristöissä, Junttila painottaa tiedotteessa.

Autismikirjon häiriö on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jolle ovat tyypillisiä sosiaalisen kommunikaation erityispiirteet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit sekä aistimusten säätelyn vaikeudet. Autismikirjon häiriön oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin, ja niiden tunnistamiseen käytetään oirekyselylomakkeita, kuten peruskouluikäisille kehitettyä ASSQ-lomaketta.

Junttila väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 24. tammikuuta. Lastenpsykiatrian alaan kuuluvan väitöskirjan suomennettu otsikko on Autistiset piirteet epidemiologisessa lapsiväestössä ja yhteys kiusatuksi joutumiseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)