Turun seudun vuoden positiivisimmat henkilöt on palkittu. Turun positiivisimpina palkittiin erottamaton veljesduo Matti ja Teppo Ruohonen. Naantalin positiivisin on kuvataiteilija Kristiina Turtonen ja Naantalin positiivisimman nuoren tittelin vei opiskelija Emma Lähteenmäki.

Kaarinan positiivisimpien tittelit jaettiin tanssija Sami Heleniukselle ja laulaja, tanssija Benjamin Peltoselle. Rymättylästä palkittiin Sipi Lähteenmäki, maanviljelijä, urakoitsija metsä-, puutarha- ja rakennusalalla, ja Raisiosta aktiivinen eläkeläinen Kaija Honka. Lisäksi tilaisuudessa palkittiin ensimmäistä kertaa Turun seudun positiivisin ukrainalainen. Hän on Ruslana Verzhanska.

Veljesduo Matti ja Teppo on varmasti tuttu kaikille turkulaisille. Matti ja Teppo ovat luoneet uraansa jo yli 50 vuotta ja pitkän uransa aikana he ovat tuottaneet yli puolitoista miljoonaa myytyä levyä, saaneet kymmeniä platina- ja kultalevyjä sekä suuren määrän muita tunnustuksia. Huumorintajuisilla veljeksillä onkin tapana sanoa: Matin ja Tepon laji ei ole hevimetallia, se on jalometallia.

Kaikkien aikojen turkulaisveljekset ovat tallanneet oman polkunsa suomalaisen iskelmämusiikin historiaan. Matin ja Tepon ensilevy Jos olet onnellinen ilmestyi vuonna 1969. Heidän pitkän uransa salaisuus on musiikillinen lahjakkuus, sitkeys ja usko omaan tekemiseen. Veljeksillä vain ”Vauhti kiihtyy” ja uutta musiikkia tuotetaan edelleen. Matti ja Teppo julkaisivat kesällä uuden albuminsa Ollaan kuin ennen. Ikinuoret veljekset osaavat ottaa edelleenkin lavat haltuunsa, vaikka keikkatahti onkin hieman rauhoittunut.

Kristiina Turtonen on pitänyt lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä sekä toiminut eri projekteissa ja kuvittanut monia kirjoja. Lisäksi hän on pitänyt yhteisötaidetapahtumia ja taideprojekteja hoitokodeissa, kouluissa, eri seurakunnissa ja senioriryhmissä. Turtonen on ollut mukana Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n toiminnassa ja hallituksessa sekä vuosien ajan edistänyt Turun Zonta-naisissa naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin mahdollisuuksia.

Turtosen inspiroiva ja valoisa, ympäri vuoden avoinna oleva Ateljee-Galleria sijaitsee Naantalin Vanhassakaupungissa. Hän tekee taidetta monella eri tekniikalla. Teokset voivat olla kuvanveistoksellisia teoksia, installaatioita, maalauksia tai piirustuksia. Lyijykynäteokset ovat kuitenkin hänen suuri rakkautensa ja intohimonsa. Suuret, yksityiskohtaiset ja pikkutarkat lyijykynäteokset kirjahyllyineen ovatkin hänen tunnettua taidettaan. Turtonen toivoo, että katsojat kohtaavat hänen teoksissaan arjen kauneuden, tunnelman, värit sekä hetkeen ja tunteeseen samaistumisen. Hän haluaa tuoda iloa ja onnea arkeen.

Rymättylässä asuva 22-vuotias Emma Lähteenmäki opiskelee maisterin tutkintoa, pääaineenaan Itä-Aasian tutkimus. Hän on kiinnostunut eri kielistä ja kulttuureista ja saanut koulussa tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa. Hän kertoo saaneensa huomata yhä uudelleen, että kulttuurieroistamme huolimatta me ihmiset olemme lopulta hyvin samanlaisia keskenämme. Jokainen arvostaa kulttuurien välisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua, jotka auttavat meitä ymmärtämään toisiamme paremmin ja oppimaan toinen toisiltamme. Lähteenmäki uskoo, että avoin ja hyväksyvä asenne ovat tärkeitä nykymaailmassa, jossa olemme yhä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, jotka näyttävät erilaisilta kuin me ja puhuvatkin eri kielillä. Lähteenmäki toimii myös Turun yliopistossa kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina.

Sami Helenius on paitsi tanssija myös tanssinopettaja, koreografi ja ammattivalmentaja. Hänellä on sekä kotimainen että kansainvälinen tanssinopettajatutkinto ja lisäksi ammattivalmentajan tutkinto. Helenius on tanssinut yhdessä vaimonsa Jutta Heleniuksen kanssa 14 vuotta, joista kymmenen vuotta ammattilaisina. Ammattilaisurallaan pari voitti SM-kultaa kahdesti, ja hyviä sijoituksia on tullut niin EM- kuin MM-kilpailuissakin. Nyt ammattilaisura on jäänyt ja Heleniukset toimivat tanssinopettajina omassa yrityksessään ja esiintyvät edelleen aktiivisesti.

Helenius on toiminut myös monena vuonna tähtiopettajana Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Vuonna 2020 hän voitti ohjelman tanssiparinsa Virpi Sarasvuon kanssa. Helenius elää tanssista ja tanssille ja haluaa saada ihmiset innostumaan ja nauttimaan siitä. Tanssi ja huumori ovat elämän suola.

Kaarinasta kotoisin oleva, vuonna 1997 syntynyt Benjamin Peltonen on laulaja ja tanssija, joka tuli alkuaan tunnetuksi kuvien jakopalvelu Instagramista, jossa hänen vuonna 2012 avaamallaan profiililla on edelleen yli 300 000 seuraajaa. Peltonen on monelle ihailtu roolimalli ja vaikuttaja. Faneja hänellä on ympäri maailmaa.

Peltonen on haaveillut pienestä asti laulajan urasta. Avaamalleen Instagram-tilille hän teki videoita, joissa soitti kitaraa ja rallatteli. Pian tämän jälkeen hän alkoikin saada yhteydenottoja eri levy-yhtiöiltä ja keväällä 2014 hän solmi levytyssopimuksen. Ensimmäisen singlensä Peltonen julkaisi syyskuussa 2014 ja esikoisalbumi ilmestyi huhtikuussa 2016. Elokuussa 2018 hän julkaisi ensimmäiset suomenkieliset singlensä, jotka striimasivat platinaa.

Nykyään Peltonen tunnetaan menestyneenä laulajana ja lauluntekijänä, joka kirjoittaa musiikkinsa itse ja iloitsee aidosti onnistumisistaan. Hän on myös tuttu kasvo monista TV-ohjelmista. Tämän syksyn Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa Peltonen on osoittanut ilmiömäiset tanssijan lahjansa. TTK-tuomaristo on myös maininnut Peltosen olleen yksi koko tanssijajoukon positiivisimmista.

Sipi Lähteenmäen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu vanhojen rakennusten kunnostaminen. Hänellä on pihapiirissään muun muassa aitta, makasiini, navetta ja tuulimylly vuodelta 1759. Lapsuudenkoti toimiikin kotimuseona. Pihatöinä Lähteenmäellä on monipuolinen puutarha aina viiniköynnöksiä myöten. Viime vuosina hänen aikansa on kulunut vanhan savusaunan kunnostamiseen ja lämmittämiseen. Lähteenmäki on kaikkien kaveri, joka jaksaa pitää yllä positiivista henkeä ympärillään.

Vuoden positiivisin naantalilainen nuori Emma Lähteenmäki luonnehtii vuoden positiivisimpana raisiolaisena palkittua isäänsä seuraavasti:

– Näin meidän kesken, isä ei ehkä aina itse mielellään sanoita omaa osaamista tai kiinnostuksen kohteitaan, mutta hän on tavattoman kiinnostunut maailmasta ja sen erilaisista ilmiöistä: hän katsoo uutiset monta kertaa päivässä, lukee lehtiä ja kuuntelee radiota aktiivisesti. Toisaalta isä on vähän kuin ikuinen Peter Pan: hän rakastaa käydä Disneylandissa ja nauttii ylipäänsä hyvästä viihteestä, oli se sitten Elton Johnin konsertti tai ilotulitusshow. Hän ostaa kotiin kaikenlaisia hassuja vempeleitä kuten saippuakuplakoneita, diskopalloja ja värikkäitä led-valoja. Minulle isän positiivisuus näkyy juuri tällaisissa hetkissä, lapsenomaisena innostuksena maailmaa kohtaan ja kykynä nauttia iloisista asioista ystävien ja perheen seurassa.

Kaija Honka on tehnyt pitkän työuransa kansainvälisen kaupan saralla, mikä johti lopulta siihen, että Hongan 40-vuotinen elämäntehtävä oli pk-yritysten kansainvälistymispalveluissa Ulkomaankauppaliitossa sekä lopuksi ELY-keskuksessa.

Raisiolaiseksi Honka on tullut 51 vuodessa. Hänen kotiutumistaan on edistänyt toiminta erilaisissa yhdistyksissä sekä kuntapolitiikassa. Erityisen mieluisaa on ollut toimia omassa Lions Clubin vuotuisessa Joulupuu-hyväntekeväisyyskeräyksessä, kansainvälisessä nuorisovaihdossa ja alueen lotille ja pikkulotille järjestettävissä hyvän mielen tilaisuuksissa. Hääräämistä riittää muutamassa muussakin mukavassa yhdistyksessä, sokerina pohjalla Happy Ladies Club – ihan vain yhteiseksi iloksi. Perhe paljastaa, että vielä eläkeläisenäkin erilaisten tapahtumien järjestelyissä mukana olo pitää Hongan kiireisenä. Hongan motto: Joka asiassa on hyvä puoli.

Sotaa kotimaastaan Ukrainasta Suomeen huhtikuussa paenneen nuoren Ruslana Verzhanskan elämä muuttui kertaheitolla. Ylempi korkeakoulututkinto ja toimistotyö vaihtuivat siivoamistyöhön ja auto lainapolkupyörään. Sopeutuminen uuteen maahan on vaatinut sisua, sitkeyttä, lannistumattomuutta ja joustavuutta, ominaisuuksia, joita Verzhanskasta löytyy ihailtavan paljon. Aamuisin hän suuntaa kello 5 koulusiivoukseen, kello 9 päiväksi kylpylään siivoamaan ja työskentelee viikonloppuisin matkailuyrityksen siistijänä. Iltaisin hän opiskelee suomen ja englannin kieltä.

Onnen ja turvan tunnetta on varjostanut vanhempien ja isovanhempien jääminen kotimaahan. Pelkoa on herättänyt myös rintamalla jo seitsemän kuukautta viettänyt veli Roman. Huolesta ja epävarmuudesta huolimatta Verzhanska on rakentanut itselleen hyvän elämän Suomessa. Hän tulee toimeen työstään ansaitsemallaan palkalla, hänellä on pieni, mutta kauniisti sisustettu, viihtyisä koti, ja hän pitää hyvää huolta itsestään ja terveydestään. Positiivisuus, ahkeruus ja auttamisen halu paistavat hänen olemuksestaan ja puheestaan. Vastikään hän keräsi suomalaisilta ystäviltään, itsensä lisäksi, rahaa käytetyn pakettiauton hankkimiseksi veljelleen. Autoa käytetään haavoittuneiden sotilaiden turvaan viemisessä.

Kotimaansa tilanteesta huolimatta Verzhanska osaa elää tässä hetkessä ja myös sanoittaa onnellisuutta. Tällä hetkellä onnea tuovat muun muassa kaunis suomalainen luontomme, meri ja turvallisuuden tunne. Kokemuksistaan ja nykytilanteen haasteellisuudesta huolimatta hän jaksaa hymyillä ja osaa löytää elämästään myös positiivisia asioita. Suomalaiset ovat hänen suuri ihanteensa ja voimansa jatkaa täällä oloaan, kunnes hän pääsee jälleen takaisin kotiinsa.

Vuoden positiivisimman valinnan on ideoinut Positiivareiden Juhani Töytäri, jonka toimesta valintoja on tehty jo vuodesta 1993. Valinnan tarkoituksena on muistuttaa, että on aivan yhtä helppoa ajatella positiivisesti kuin negatiivisestikin, ja että jokaisen henkilökohtaisen elämänlaadun kannalta tuo oma valinta on kaikkein ratkaisevin. Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi 2022 on valittu näyttelijä Christoffer Sandberg.

Turun seudun valitsijaraatiin on kuulunut aiempina vuosina seudulla positiivisimpina palkittuja henkilöitä. Raadin puheenjohtajana on kirjailija ja matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas.

Vuoden positiivisimman turkulaisen palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa taiteilija Michael Monroe (2013), tähtitieteen professori Esko Valtaoja (2014), kirkkoherra Jouni Lehikoinen (2015), työyhteisövalmentaja Anja Hyysalo (2016), baarimestari ja ravintola-alan kouluttaja Tanja Raunio (2017), yrittäjä, kondiittori Mikko Hietala (2018), kirjailija Niina Repo (2019), kalakauppias Johan Hellsten (2020) sekä radiojuontaja, toimittaja Marianne ”Maisku” Holmström (2021).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)