Kun paikallisradiot 1980-luvun puolivälissä Suomeen syntyivät, Markku Heikkilä oli Turun Tienoon kolmekymppinen päätoimittaja. Kun tuli mahdollisuus hypätä Turun ensimmäisen kaupallisradion päätoimittajaksi, Heikkilä ei epäröinyt.

– Esiintymisviettini oli vahva. Markku ”Mape” Veijalaisen mukaan kaikki radioon siihen aikaan tunkeneet halusivat jollain tavalla olla kuuluisia. Näiden vuosikymmenien jälkeen täytyy myöntää, että se minua radion pariin innosti, Heikkilä toteaa lähes 40 vuotta myöhemmin.

Kaupallisen radion alkuajoista on maalattu yleisesti villiä ja vapaata leikkikenttää, jossa tekijät toteuttivat pidäkkeettä itseään ikään kuin kaavoihinsa kangistuneen Ylen vastavoimana. Heikkilä itse esimerkiksi hyppäsi Auran Aaltojen suorassa lähetyksessä alastonuinnille Aurajokeen ensimmäisen lähetystunnin kunniaksi.

– Eläköön vapaus oli sellainen huuto, jota alettiin huutaa, kun henkilökunta oli saatu kasaan. Lisäksi ovista ja ikkunoista tuli tyyppejä, jotka halusivat olla mukana siinä porukassa. Siitä muodostui jonkinlainen heimo. Minunhan siinä olisi pitänyt olla jonkinlainen rajojen asettaja, mutta kun ei oikein itsellänikään ollut rajoja, Heikkilä naurahtaa.

Tuoreessa muistelmateoksessaan Aalloilla Sataa! Heikkilä kertaa niin Auran Aaltojen kuin neljä vuotta myöhemmin vaimonsa Kaija Väisäsen kanssa perustamansa Radio Sadan syntyä ja alkuvaiheita. Alaotsikolla Turkulaisen paikallisradion synty ja murrosikä kulkeva kirja kattaa kymmenen vuoden periodin 1980-luvun puolivälistä 90-luvun puoliväliin.

1980-luvun lopulla Heikkilän ja Väisäsen siirtymistä Auran Aalloilta pois oman radion pariin pidettiin jossain piireissä outonakin ratkaisuna. Yrittäjätaustaisilla ihmisillä oli kuitenkin halu tehdä vielä vahvemmin asioita oman päänsä mukaan.

– Yhtiökumppanimme Arto Mäkisen sanoin Sata oli ammattilaisradio. Ajatus oli, että tehdään siitä myös kannattavaa liiketoimintaa, jota Auran Aallotkin toki siihen aikaan oli, kun se oli kaupungin ainoa kaupallinen kanava.

Radio Sata möyhensi suomalaista radiokenttää 1990-luvun taitteessa. Sadassa otettiin ensimmäisiä varovaisia askelia nykyisenkaltaista formaattiradiota kohti.

– Sadassa toimme soittolistat, ohjelmavirran ja formaatin radioon. Puolen tunnin tai tunnin puheohjelmien sijaan juonnot olivat muutaman minuutin. Arto Mäkinen oli markkinointiekonomi ja oli Amerikassa nähnyt, miten kaupallinen radio siellä toimii, Heikkilä sanoo.

Heikkilän kirjan esipuheen ensimmäinen lause kuuluu: Nykyään melkein kaikki radiossa soitettava kevyt musiikki kuulostaa minusta samanlaiselta piipitykseltä. Heikkilä tunnustautuu muun muassa kulttuuri- ja talousohjelmien sekä podcastien suurkuluttajaksi.

– Itselleni on käynyt juuri niin kuin vanhoille ihmisille tuppaa käymään, etten tunnista trendejä enkä seuraa niitä. Radiosta yksi suosikkiohjelmistani on Ylen Klassikkokäräjät. Kamalinta on, että toisinaan sieltä tulee niin uusia biisejä, etten tunnista niitä.

Millaisen radion Heikkilä perustaisi 2020-luvulla?

– Olen puolivakavissani kehitellyt Turun Talkkari -ideaa. Se olisi jatkuva talkshow, jossa olisi lyhyiden paikallisuutisten lisäksi vartin pätkissä kulttuuria, urheilua, kunnallispolitiikkaa ja muita aiheita. Tekijänoikeusmaksuja ei olisi kauheasti, mutta en tiedä olisiko kauheasti mainostajiakaan. Luulen, että kuuntelijoita voisi ollakin, Heikkilä naurahtaa.

Ilkka Lappi