Perinteinen Turun Sellokilpailu järjestetään tänä vuonna 14:nnen kerran. Samalla kyseessä on kilpailun juhlavuosi, sillä ensimmäistä kertaa Turun Sellokilpailu järjestettiin 1972. 50-vuotisjuhlia vietetään kuitenkin helmikuun sijaan vasta loppukesästä, kun korona siirsi kilpailun elo-syyskuun vaihteeseen.

– Siirto tietysti harmittaa, mutta elo-syyskuu on hyvä ajankohta. Oli myös kilpailijoiden toive, että jos kilpailua on siirrettävä, niin mielellään alkusyksyyn. Monet kisaan osallistuvat ovat vaihtamassa opiskelupaikkaa tai jopa -maata. Kisa ajoittuu nyt sopivasti ennen mahdollisia muuttoja, toteaa Turun Sellokilpailun kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Erkki Lahesmaa.

Hän uskoo, että 26. elokuuta alkavien kilpailuiden ajankohta on hyvä myös yleisölle.

– Kilpailut tulevat heti Turun musiikkijuhlien perään, josta varmasti on synergiaetua. Uskon, että yleisöllä on kova halu nähdä myös laadukasta sellomusiikkia heti syyskauden alussa. Myös yhteistyökumppaniemme näkökulmasta ajankohta on onnistunut. Esimerkiksi Turun filharmonisella orkesterilla sattui olemaan juuri tuohon aikaan vapaa viikko, Lahesmaa arvioi.

Puolen vuosisadan vuoden aikana Turun Sellokilpailut ovat saavuttaneet niin sellistien kuin yleisönkin keskuudessa vakiintuneen vankan aseman. Yksi syy arvostukselle on se, että kisaa ei järjestetä kovin usein. Alkuun Turun Sellokilpailut käytiin kolmen vuoden välein, mutta vuodesta 1978 lähtien neljän vuoden välein.

– Vähitellen aikojen saatossa tapahtuman arvostus ja tunnettuus on noussut. Nykyään Turun Sellokisat on tärkein suomalaisista sellokisoista, Lahesmaa sanoo.

Turun Sellokilpailut on toiminut myös monelle nuorelle sellistille ponnahduslautana. Muun muassa Raimo Sariola, Martti Rousi ja Samuli Peltonen ovat komean kansainvälisen uran luoneita sellistejä, jotka ovat uransa alkutaipaleella voittaneet Turun Sellokilpailun.

– Sillä on ilman muuta kisan tunnettuudelle ja arvostukselle ollut iso merkitys, että monet kisassa menestyneet ovat sittemmin luoneet komeaa kansainvälistä uraa.

Lahesmaan mukaan suomalainen sellonsoitto on muutenkin ollut hyvässä kurssissa viime vuodet. Vaikka suomalaiset sellistit eivät kovin usein paistattelekaan suuren yleisön valokeilassa, Suomesta nousee tasaiseen tahtiin kansainväliselle tasolle yltäviä sellistejä. Samalla myös sellistien arvostus yleisön silmissä on kasvanut.

– 2000-luvun aikana on tapahtunut paljon. Sellistien koulutus Suomessa on nykyään ihan kansainvälistä huipputasoa. Lisäksi esimerkiksi Apocalyptican panosta sellonsoiton esiintuojana ei voi vähätellä, Lahesmaa sanoo.

Ilkka Lappi