Kesäkuukaudet näkyvät synkkinä hukkumistilastoissa, ja esimerkiksi veneillessä useimmat hukkumistapaukset voitaisiin estää oikein päälle puetuilla pelastusliiveillä. Kun pelastusliivejä on hankkimassa, kannattaa niitä aina sovittaa ensin. Käytettyjen liivien ostamisessa tulee luottaa valmistajan ohjeisiin sekä omaan silmään ja tarkastaa, ovatko liivit ehjät ja käyttökelpoisen näköiset.

Kesäkuukausien aikana hukkuu eniten ihmisiä Suomessa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n mukaan suurin osa vesiliikenteessä hukkuneista on ilman pelastusliivejä. Viime vuoden kesäkuussa voimaan tullut vesiliikennelaki vaatii jokaiselle moottoriveneessä olijalle sopivankokoiset liivit ylleen. Etenkin pienille veneilijöille liivejä on hankittava kasvun myötä useampia. Moni pohtii käytettyjen liivien hankintaa, mutta ovatko käytetyt liivit yhtä turvalliset kuin uutena ostetut?

– Jos pelastusliivit ovat päällisin puolin ehjät; jalkaremmit, niiden kiinnikkeet, vetoketjut tai kiinnitysmekanismit ovat ehjiä ja pillikin toimii, uskaltaa pelastusliivit myydä ja ostaa käytettyinä. Hankkii ne sitten käytettyinä tai uusina, kannattaa niitä kuitenkin aina testata ja totutella niillä kellumiseen, toteaa LähiTapiolan turvallisuuden projektijohtaja Antti Määttänen.

Kaikki kirpputorit eivät ota lainkaan myyntiin pelastusliivejä, vaikka laissa ei ole annettu pelastusliiveille vaatimusta niiden säilytysajan tai vanhenemisen ilmoittamisesta. Suomessa kuluttajakäyttöön tarkoitettujen henkilönsuojainten markkinavalvonnasta vastaava viranomainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että tuotteesta tulee antaa kaikki turvallisen käytön kannalta tarpeelliset tiedot. Valmistajan on ilmoitettava, mikäli tuotteessa on vanhentuvia osia.

– Jos tuote vanhenee vuosien aikana ja se vaikuttaa henkilönsuojaimen suojaustehokkuuteen, on henkilönsuojaimeen ja sen pakkaukseen merkittävä valmistuskuukausi ja -vuosi ja jos mahdollista, tieto mahdollisesta vanhentumisesta, kertoo Tukesin ylitarkastaja Asta Koivisto.

Tuotteen mukana olevissa ohjeissa pitää siis olla maininta siitä, jos esimerkiksi varastointi, puhdistus tai muu vastaava seikka vuosien aikana vaikuttavat tuotteen käyttöön. Asiassa on hyvä luottaa valmistajan lisäksi myös omaan silmään ja maalaisjärkeen.

– Jos käytetyt liivit ovat silmin nähden huonokuntoiset, niiden CE-merkinnät ja painoluokat ovat kuluneet ajan myötä pois, ei niitä pidä myydä eteenpäin eikä varsinkaan ostaa. Parasta olisi, jos mukana olisi alkuperäiset käyttöohjeet, Määttänen kertoo.

Erityisesti lapsille on tärkeää opettaa, että pelastusliivit kuuluvat veneilyyn. Siksi on tärkeää, että liivit ovat käyttäjälleen oikeankokoiset eivätkä paina tai muuten tunnu epämiellyttäviltä päällä. Tärkeää on opettaa pukemaan liivit oikein päälle. Esimerkiksi jalkojen välistä laitettava haararemmi tulee myös pukea päälle, koska muuten veteen joutuessa liivit saattavat luiskahtaa pois päältä. Uimataidottomille lapsille voi pukea pelastusliivit päälle jo rannalle tultaessa.

– Aikuinen toimii aina lapselleen esimerkkinä, joten pelastusliivien pukeminen koko porukalle veneilemään lähtiessä on tärkeää. Pelastusliivejäkin on erilaisia, joten kannattaa käydä tutustumassa ja kokeilla, mitkä istuvat itselle tai lapselle parhaiten päälle, sellaisia on sitten helppo ja kiva käyttää, kertoo Anne Hiltunen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta.

Veneillessä myös lemmikille kannattaa pukea liivit ylle. Jos koira tai kissa putoaa veneillessä veteen, voi lemmikin nostaminen takaisin veneeseen helpottua päällä olevan liivin avulla. Lemmikki on hyvä totuttaa liivien käyttöön etukäteen jo kuivalla maalla. Jotta liivit ovat turvalliset, tulisi niiden olla lemmikin päällä mukavat ja ennen kaikkea oikeankokoiset eli painomäärityksen pitäisi vastata lemmikin painoa.

– Eläintarvikeliikkeet osaavat varmasti avustaa asiakasta tarvittaessa oikean tyyppisen pelastusliivin tai kelluntaliivin valinnassa. Useisiin eläintarvikeliikkeisiin voi mennä myös lemmikin kanssa sovittamaan tuotteita paikan päälle, vinkkaa eläinvakuutusten korvauspalvelun asiantuntija Anu Kostamo LähiTapiolasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)