Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies on kirjoittanut kuntavaalien alla Pormestari-painajainen nimisen trillerin. Kirja on Häkämiehen kymmenes dekkari. Romaani keskittyy Turun ensimmäiseen pormestarivalintaan.

Vaaliarviot saavat jo ensisivuilla uudenlaista tuulta purjeisiin, kun yksi mahdollinen pormestariehdokas katoaa salaperäisesti. Ikävät ja mystiset tapahtumat seuraavat toisiaan. ”Kuolema kulkee Turussa” huutaa iltapäivälehden lööppi. Rikoksia selvittämään kutsutaan Häkämiehen romaaneista tutut keskusrikospoliisin tutkijat Heikki Söder ja Matti Joronen. Turusta seuraan liittyy komisario Jonna Tarasti. Omia tutkimuksiaan alkaa tehdä Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Lotta Simula.

– Turku ja Varsinais-Suomi ovat loistavia paikkoja rikosromaanille. Pitkä historia ja sivistys luovat ainutlaatuisen kehyksen nykypäivään sijoittuvalle kirjalle. Silloin, kun muualla Suomessa asuttiin vielä maakuopissa, Varsinais-Suomessa opiskeltiin yliopistossa, harrastettiin noituutta ja hirtettiin sekä laitettiin näytille ihmisiä Hirsipuumäellä, Häkämies muistuttaa.

Romaanissa yhdistyvät perinteinen arvoitusdekkari ja ajan henkeä kuvaava kuntapolitiikan meno. Pitääkö ilmastomuutoksen olla ykkösasia, vai kunnan talouden tasapainottamisen? Voiko ratikkahanke olla käänteentekevä teema pormestarivalinnassa? Onko pormestarin paikka niin hieno, että sen tavoittelu saa ihmisen tekemään vaikka mitä?

– Politiikka ei ollenkaan niin kuivaa puuhaa kuin ihmiset luulevat. Poliitikot ovat aktiivisia ihmisiä. Heillä on muita suurempi halu valtaan, tarve kirjoittaa oma nimi kunnan historiaan ja myös kokea rakkautta, olla tärkeä. Aivan luonnollisia asioita, mutta joista puhuminen on Suomessa häveliäisyyssyistä lähes kiellettyä, Häkämies nauraa.

– Mutta romaanissa kaikki on sallittua.

Häkämies on todennäköisesti ainoa suomalainen rikoskirjailija, jonka romaanit sijoittuvat politiikkaan. Lisämauste syntyy poliisitoiminnan ja median hyvästä tuntemisesta. Varsinais-Suomessa hän on työskennellyt kymmenen vuotta, toiminut aluehallintoviraston ylijohtajana ja maakuntajohtajana ja kirjoittanut lähes joka vuosi varhaisaamun tunteina romaanin.

– Hallintovirkamiehen ja kirjailijan työt tukevat toisiaan. Romaanissa pääsee jäsentämään päätään ja tekstillä voi kosketella asioita, jotka arkipuurtamisena ovat kiellettyjen juttujen listalla, Häkämies muistuttaa.

Häkämiehen romaaneista kysytään usein, ovatko kirjan henkilöt peräisin oikeasta elämästä. Kirjailija itse vastaa arvoituksellisesti.

– Lukijan tehtävä on päättää, mikä on totta, mikä on tarua.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)