Suomalaisessa teknologiateollisuudessa on tapahtunut selkeä käänne parempaan. Tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla selvään kasvuun, tilauskanta vahvistui ja myös tarjouspyyntöjen määrä hypähti ylöspäin. Epävarmuus sumentaa silti pidemmän ajan näkymiä. Tällä hetkellä heikko kysyntä vaivaa kuitenkin huomattavasti pienempää joukkoa yrityksiä kuin aiemmin. Yksittäisten yritysten tilanteissa on edelleen poikkeuksellisen suuria eroja.

Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn. Yritysten vastaukset kerättiin tammikuussa.

Tuoreet tiedot kertovat, että suomalainen teknologiateollisuus – samoin kuin teollisuus maailmanlaajuisesti – on toipunut koronasta odotettua ripeämmin. Tilanteeseen liittyvästä epävarmuudesta kertoo kuitenkin, että vain vajaat 40 prosenttia suomalaisista teknologiayrityksistä arvioi koko vuoden liikevaihtonsa olevan suurempi kuin koronavuonna 2020.

– Teknologiateollisuudessa ollaan tällä hetkellä suunnilleen samassa tilanteessa kuin vuosi sitten. Ennakkotietojen mukaan alan yritysten liikevaihto oli viime vuonna noin 83 miljardia euroa eli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Uutinen on erittäin ilahduttava viime vuoden vaikeudet huomioon ottaen, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen tilauskertymä yllätti. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka–joulukuussa euroina peräti 60 prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla ja 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tilauskertymäänsä paransivat kaikenkokoiset yritykset kaikilla teknologiateollisuuden toimialoilla. Neljännekselle osui myös muutamia arvoltaan erittäin suuria tilauksia, jotka osaltaan selittävät merkittävää tilauskertymän parantumista.

Myös tarjouspyyntöjen määrä kääntyi kasvuun vuodenvaihteessa. Tarjouspyyntöjä koskevan kyselyn saldoluku oli tammikuussa selvästi plussalla (+8), mikä kertoo kysynnän piristymisestä viime vuoden lopulla ja vuodenvaihteessa.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kymmenen prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja neljä prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 joulukuussa. Loppuvuoden tilauskehityksen perusteella voidaan arvioida, että teknologiateollisuuden liikevaihto on alkuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Teknologiateollisuuden palveluksessa Suomessa oli viime vuoden lopussa 308 000 henkilöä, mikä on noin 7 000 vähemmän kuin korkeimmillaan vuonna 2019. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli viime vuoden lopussa 28 000 henkilöä.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo kysynnän virkoamisen olevan pitkään toivottu uutinen, mutta jalat on syytä pitää maassa.

– Maailmantalous elpyy, ja olemme joutumassa todella kovaan kansainväliseen kilpailuun. Jotta pärjäämme, EU:n elpymispaketista tulevat rahat tulee kohdentaa rohkeasti suuren vaikuttavuuden uudistumishankkeisiin digivihreän kasvun ja viennin vauhdittamiseksi. On hyödynnettävä vahvuutemme digitalisaatiossa ja kestävässä kehityksessä, ja TKI-rahoitus tulee nostaa pikimmiten hallituksen itsensä asettamalle tavoitetasolle, Hirvola tähdentää.

– Jos emme nyt uskalla panostaa kasvuun, vaarana on jälleen jäädä muiden kyydistä kuten finanssikriisissä. Tärkeää on myös, että maan hallituksella on kevään aikana valmius tukea koronan runtelemia elinkelpoisia yrityksiä. Myönteisestä käänteestä huolimatta koronavirus sumentaa edelleen näkymää, yrityskohtaiset erot ovat isoja ja suuri määrä yrityksiä on yhä vakavissa vaikeuksissa epidemian aiheuttaman liikevaihdon romahduksen takia.

Hirvola muistuttaa, että toistaiseksi emme tiedä, onko kysyntä lähtenyt pysyvämpään kasvuun vai onko kyse hetkellisestä kysynnän purkautumisesta. Suomen talous on lisäksi kokonaisuutena huolestuttavassa jamassa: talouden ja työllisyyden kehitys kääntyi laskuun jo ennen pandemiaa. Joulukuussa työllisiä oli 74 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hallituksen puoliväliriihessä on paljon pelissä.

Lukuisat selvitykset vuosien saatossa ovat osoittaneet, että työmarkkinoiden jäykkyys on Suomen talouden heikko kohta. Suomi sijoittuu joustavuudessa kansainvälisten vertailujen häntäpäähän.

– Joustavuutta tulee edistää myös lainsäädäntötoimin. Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi keskeinen asia, jotta talous saadaan kestävälle kasvu-uralle ja työllisyys kasvuun. Sopiminen kompastuu monta kertaa yksistään siihen, että työpaikalla ei ole luottamusmiestä eikä järjestelmä salli henkilöstölle muuta edustajaa. Paikallista sopimista pohditaan jälleen – ties monennenko kerran – kolmikantaisessa työryhmässä, mutta vastuu päätösten tekemisestä on hallituksella, painottaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuus odottaa lisäksi jäsenyrityksistä kokemuksia ja tietoa, miten vuodenvaihteen paikalliset palkkaneuvottelut onnistuivat.

– Tieto on tärkeä, kun arvioimme työmarkkinapolitiikan jatkoaskelia. Neuvottelukulttuurissa on varmasti paljon opittavaa ja kehitettävää puolin ja toisin. Tärkeää kuitenkin on, että yhteisiä ratkaisuja haetaan avoimin mielin, Helle sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)