Tilastokeskus kertoi, että suomalaiskotitaloudet ovat vaurastuneet yhä enemmän koronakeväänä. Vuoden toisella neljänneksellä suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 17,0 miljardia euroa kohoten 334,7 miljardiin euroon. Kotitalouksien velat puolestaan lisääntyivät 2,6 miljardia nousten 186,5 miljardiin euroon. Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 14,4 miljardilla eurolla ja nettorahoitusvaroja oli 148,2 miljardia euroa.

– Kotitalouksien rahoitusvarallisuus kuroi umpeen tammi-maaliskuun koronakuopan heti huhti-kesäkuussa. Sekä rahoitusvarallisuus että nettorahoitusvarallisuus nousivat uuteen huippuunsa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

– Varallisuus kertyy joko säästämisenä, jonka jo tiedettiin nousseen huhti–kesäkuussa ennätyslukemiin, tai arvonmuutoksina, eli sijoitusmarkkinoiden äkkitoipuminen pohjilta näkyy tässä voimakkaasti. Lisäksi kotitaloudet onnistuivat hyvin kestämään markkinastressiä ilman paniikkimyyntejä, jolloin kurssinousuun on hyvin päästy mukaan.

Suomalaisten säästöt lisäsivät talletuksia ennätysmäärin. Lisäksi kotitalouksien rahaa on virrannut pörssiosakkeisiin ja rahastoihin.

– Säästyneestä rahasta suurin osa jäi talletuksiin. Kaksikymmentä vuotta sitten talletukset muodostivat noin 7,5 kuukauden puskurin käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna ja nyt puskuri nousi ensi kertaa yli kymmeneen kuukauteen. Rahoitusvarallisuudesta talletuksen muodostavat noin kolmanneksen. Osuus on pysynyt suhteellisen vakaana, vaikka samanaikaisesti varallisuus on kasvanut, Nummiaro muotoilee.

– Koronakriisissä vältettiin finanssikriisin aikainen rahastojen ja osakkeiden myynti ja rahan parkkeeraus turvasatamana toimiviin talletuksiin. Nyt lisääntyneet talletukset tuovat monille aiemmin puuttuneita tai vajaita pahanpäivän puskureita. Osa niistä siirtynee jatkossa myös sijoituksiin tuottomahdollisuuksien houkuttelemina.

Ensi kertaa suomalaiskotitalouksien velkaantuneisuus nousi yli 130 prosentin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Nousu johtui osin lainojen euromäärän kasvusta, johon vaikutti muun muassa lyhennysvapaat. Myös käytettävissä olevien tulojen lasku kasvattaa velkaantumisastetta.

– Velkaantuneisuuden nousu himmentää kotitalouksien vaurastumisen hohtoa. Taseet ovat tapissa molempiin suuntiin. Varojen vastapainona on paljon velkaa, johon liittyy aina riskejä. Tämä trendi on lopulta väistämättä kestämätön. Toivottavaa olisi, että velkaantuneisuus vakautuisi tai laskisi käytettävissä olevien tulojen nousun myötä. Huonommassa skenaariossa alhaiset korot, lisääntynyt rahan määrä ja velan helppo saatavuus luovat pitkäksi ajaksi velkaantumiselle suotuisan ympäristön, joka lopulta päättyy täydelliseen myrskyyn seuraavan talous- ja rahoituskriisin yhteydessä, Nummiaro sanoo.

Nummiaron mukaan velka on jakautunut epätasaisesti kotitalouksien kesken. Kasvukeskuksista asuntojen hankkiminen vaatii useilta isoa lainaa. Alhaiset korot pitävät korkorasituksen minimissä, mutta velanhoitokyky on aina altis myös elämän satunnaisuuksille, kuten työttömyydelle tai työkyvyn menetykselle, Nummiaro muistuttaa.

– Velkavipu voi yllättää pahasti, sillä varallisuuden arvojen heilahdukset tuntuvat nettovarallisuudessa voimakkaasti ja pahimmillaan varallisuuden arvo voi laskea velkoja pienemmäksiVarallisuuden nousun tuomaan mielihyvään ei kannata tuudittautua sokeutuakseen samanaikaisen velkaantumisen nousun riskeiltä, Nummiaro sanoo.

– Syrjäseudulla asuvien ongelma puolestaan on asuntohintojen laskutrendi. Lopulta kun asunnosta haluaisin luopua esimerkiksi ikääntymisen tuomien erilaisten asumistarpeiden vuoksi, myyntiarvo voi ikävästi yllättää, kun eläkevaraksi ajateltu asunto ei olekaan pitänyt toivotusti arvoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)